lauantai 8. kesäkuuta 2013

Katutaidehuutokauppaa, räppärikorista ja tanssivat Pandat

Olipa hankala muotoilla otsikko. Mutta niin on tarinan kokonaisuuskin. Nyt kerron siis parista eri festivaalista, kuinka ne liittyvät toisiinsa ja miten korisukkaan kurottava Brädi tai vaneria sahaava Rakel liittyy lastenkodin maalaustarvikkeisiin?

Ensi keskiviikkona, Helsinki-päivänä 12.06.2013 järjestetään Suvilahdessa
Tapahtuma keskittyy katutaiteen ja kaupunkikulttuurin esilletuontiin ja pääkaupunkiin saapuukin mittava joukko ulkomaisia suihkemaalareita, joiden sekaan ripotellaan hyppysellinen kotimaisia kannuttelijoita. Tästä lisäinfoa 

Oman arominsa keitokseen tuo myös Funk On ry:n ja Viro Instituutin organisoima katutaidehuutokauppa, jonka tuotto lahjoitetaan lastenkotilasten taideharrastuksen hyväksi. Kuinka tähän on tultu, selviää muutaman kymmenen seuraavan rivin aikana. Jos et jaksa lukea, siirry suoraan loppuun, jossa Katutaidehuutokaupan teokset näkyvillä.

Juttuhan lähti siis hissun kissun liikkeelle, kun yhdistyskumppanini Tomi Koskinen näytti keväällä 2010 videopätkän youtubesta, jossa urbaanit katulajit oli laitettu nippuun hyvinkin houkuttelevalla tavalla. Slovakialainen katutapahtuma näytti enemmän kuin hyvältä. Tuskin oli ensimmäinen kerta maailmassa, kun tuollaista tapahtuu, mutta itse en ollut koskaan päässyt noin hienoa kokonaisuutta kokemaan. Airam syttyi aivolohkoon ja jäi sinne hehkumaan. Jotain vastaavaa piti saada itsekin tehdä, sen verran vahvana se Bronxin henkinen perintö mielessä kummitteli. 

Juhannuksena sitten oltiin ystäväperheen mökillä keski-Suomessa, jossa illan pimetessä saunan jälkeen Tommin kanssa juttua pohdittiin. Myöhemmin useammassakin meiliketjussa juttua rakenneltiin eri toimijoiden kesken. Halusin tuoda sellaisen twistin hommaan, että tapahtumaan kutsuttaisi 10 taiteilijaa, joista puolet ns. "oikeita taiteilijoita ja puolet graffitimaalareita. Tästä porukasta muodostettaisi 5 työparia jotka työstäisivät keskenään taideteoksen viidelle 1,2 m x 2,4 m kokoiselle vanerille. Valmiit työt myytäisi huutokaupalla ja tuotto lasten hyväksi kuvataidetoiminnan keinoin.

Projektin suunnittelussa oli mukana useita eri ryhmiä mutta aika monta porukkaa nosti kädet pystyyn ja valitteli budjetin ja sponsoreiden olemattomuutta sekä liian kireää aikataulua. Alkutalvesta 2010 homma oli vielä täysin auki ja paletti sekaisin. Halusin kuitenkin ehdottomasti että juttu toteutetaan joka tapauksessa, enkä suostunut lopettamaan asian säätämistä vaikka sellaisiakin kommentteja tuli ympäristöstä.

Onneksi asia lopulta saatiin säädettyä monen muuttujan jälkeen ja homma alkoi muotoutumaan. Mukaan tuli HNMKY:n Yökoris -toiminnasta Marko Olsi ja Jyrki Eräkorpi. Walter ry:stä mukaan tuli Maurizio Pratesi ja myös radioasema Spin fm Vesku Mataran johdolla. Tällä kokoonpanolla tapahtuman runko suunniteltiin ja lopulta saatiin läjään. Yhteistyökumppaneitakin saatiin lopulta muutama haalittua, mutta talkoohommina ainakin taidepuoli tuli kasattua.  Leikkimielisen kilpailun tarkoitus oli nimenomaan risteyttää eri taidemuotoja ja siten herättää mielenkiintoa eri tyylilajien kesken.


Vannisen Aleksi väänsi julisteen ja koska tapahtuma oli Helsinki-päivänä, lykkäsi Aleksi taustalle Helsingin karttaa ja vaakunavärejä mausteeksi. Kutsuttavia taiteilijoita kartoittelin erilaisia tekniikoita silmälläpitäen ja hyvä ryhmä kasaan saatiinkin:

Paikalle pääsivät  taidemaalari  Alvar Gullichsen, tatuoija-taidemaalari Therese Österholm , kuvataiteilija/designer Juho Toiskallio ja Signmark- ja GG Caravan kokoonpanoista tuttu rap-artisti Brandon  muodostivat työparit graffitimaalareiden kanssa, joita edustivat: Desra, Skin ja Tetrak, Funk On ry:tä edustava Jussi TwoSeven sekä turkulaisesta Balance Out-ryhmästäkin tuttu Jukka Hakanen 



Narinkkatorille Kierrätyskeskuksesta hankittujen sohvien toimiessa maalaustelineinä pysähtyi paikalle lukematon määrä ohikulkijoita päivittelemään ja ihailemaan taiteilijoiden työskentelyä pensseleiden ja spraypurkkien kanssa. Arvovaltaisen ja ammattitaitoisen tuomariston muodostivat taidemaalari/sarjakuvataiteilija Katja Tukiainen; graffititaiteilija,AD Tuomo Longi; silloinen kansanedustaja, puheenjohtaja Paavo Arhinmaki sekä yllätysvahvistuksena sarjakuvataiteilija Matti Hagelberg



Kaiken kaikkiaan n. 3200 kävijää kerännyt tapahtuma yhdisti sopivassa määrin korkeakulttuurin taidemaalausta, alakulttuurien katutaidetta ja tatuointiestetiikkaa, tanssitaidetta,raplyriikkaa (suomeksi,englanniksi ja viittomakielellä), koripalloa niin junioreiden kuin monipuolisten artistienkin toimesta. Yleisön ihmiset kehuivat ilmapiiriä innostuneeksi ja kokonaisuutta mielenkiintoiseksi. Iso lamppu loisti taivaalta koko päivän, luoden kattaukseen mahdollisimman hyvät puitteet. Muutaman estyneen artistin puuttuminen ei laskenut juhlatunnelmaa, vaan paikalla olleet artistit paikkasivat tilanteet sopivalla pelisilmällä ja tilanteeseen mukautuen.
Musiikkipuolesta vastannut Spin fm:n DJ:t Vesku Mataran johdolla pitivät shown näpeissä ja sopivasti soppaa maustoivat vuoroillaan seuraavat artistit: 



Bailuthan ei olisi bailut ilman tanssia.... Breikkareita tulikin mestoille kavereiden kautta levitetyn viidakkorummun kautta ja WillFunkForFood porukan järjestämät Pandajamit toivat Narinkkatorille mielettömän meiningin, josta vähän näkyy myös  Moon TV:n Helsinkipäivä spesiaali ajassa 3.04-3.41 


Katukoripalloturnaus oli luonteva osa koko tapahtumaa ja näkyi osittain myös esiintyvien artistien asuvalinnoissa, kuten katukulttuuriin kuuluukin: 




 Turnaus meni hienosti huippuunsa ja tiukkaa taistelua nähtiin myös hyväntahtoisissa erityis-otteluissa joissa paremmuuttaan testasivat Maukan kutsumat HNMKY:n A-juniorit, itse kutsuin  räppijoukkueen, jossa pelasivat: Brädi, Signmark ja Solonen sekä Veskun kutsusta julkkisjoukkue jonka muodostivat: Tidjân Ba, Ilkka Alanko , Tomi Metsäketo ja Antti Jokinen


Viimeksi mainittu tehotiimi hoitikin voiton kotiin lyöden ensin rap-artistit ja myöhemmin NMKY:n jättiläiset tiukan taistelun jälkeen lukemin 7-5. 

 Tarkkaan suoritetun arvioinnin myötä toteutuneet 5 taideteosta rankattiin järjestykseen ja voittajaksi valikoitui JussiTwoSevenin ja Brandon Bauerin teos, jossa Jussin toteuttamat sapluunatyöt kohtasivat Brandonin ajankohtaiset riimit, muodostaen hyvin aikaamme kuvaavan, mukaellun Helsingin vaakunan. 

Juho ja Jukka
Therese ja Tetrak

Brandon ja Jussi

Alvar, Desra , Skin

Alvar, Skin, Desra
Työt oli tarkoitus huutokaupata ensin torilla, sitten suunnittelimme niiden kauppaamista netin kautta, mutta lopulta muutamista muuttujista johtuen myynti saadaan tapahtumaan vasta ensi viikolla. Mutta lopulta se onnistuu!! 
Ja se on hyvä se. 



Viime vuonna nimeksi vaihtuikin sitten Helsinki Street Festival 2012 ja tapahtumasta tuli yhä parempi kokonaisuus, kun yhteistyökumppaneiden joukko kasvoi  (Walter ry, Spin FM-radioasema, Helsingin NMKY, 09 Helsinki Human Rights, Fida, Villa Karo ja Liikuntavirasto) Suurimman duunin tapahtumajärjestelyissä tekivät Maukka, Olsi ja Vesku, hoitaen torivuokrat, sähköt jne taustakuviot. Itse keskityin yhä taidepuoleen. Päivätapahtuman ohjelmassa oli kulttuuria ja urheilua moneen makuun. Tapahtuma sisälsi genrerajoja kaatavan taide-ja graffitimaalauskilpailun uusilla tekijöillä, katukoripallo- turnauksen , Todennäköisesti Suomen suurimman katutanssiringin, katutanssibattlen sekä rap-konsertin ja kirppisvaatteiden muotinäytöksen. 
Breikkimeiningit hoiti 09 Helsinki Human Rights ja Tuomas Määttä sai aikaan Ehkä Suomen Isoimman Saiffaringin  jota poikkesimme myös Radio Helsingissä mainostamassa:


Myös 1 kpl taidetuomareita oli mukana sekä piissimaalareita edusteli Valo.


 Therese vaihtoi kilpailijanroolin dumariksi ja Tuomo teki päinvastoin, eli tuomarista skabailijaksi. Kilpailijaparit siis olivat:

Rakel Liekki & Valo
Anu Nirkko & Client 15
Victor Amoussou & Masa13

Tuomaroimassa: Therese Österholm, 
skedespede ja urbaanin kulttuurin Kuningassäätäjä Mikko Kaukonen sekä pirullinen b-boy 


Lopputuloksena Narinkalta herkullista satoa:








Voittajaksi selviytyi Rakelin ja Valon yhteistyön hedelmä

Victor ja Masa13

Sampo ja Desra

Anu ja Client15

Leea ja Psyke

Katukorista oli jälleen, mutta erikoisotteluita ei järjestetty tällä kertaa. 
Räppäreistä kehissä oli mm.
Rähinän Wava ja Uniikki, joiden setit nähtävillä linkistä:


Yleisö pääsi halutessaan osallistumaan myös taiteilutoimintaan katuliitujen tai vieraskirjatägiseinän parissa. Sää oli aavistuksen edellistä vuotta kehnompi mutta fiilis huipussaan joka tapauksessa.

Tänä vuonnakin tapahtuma oli, mutta siitä kerron joskus toiste. Taidepuolella kun homma muuttui kevyemmäksi ja Koristurnaus puolestaan kasvoi yhä isommaksi. Vesku, Maukka ja Olsi hoitivat hienot kemut jälleen ja hienoa että tapahtuma kuuluu jo osana heidän organisaatioidensa vuotuiseen toimintasuunnitelmaan ja tapahtuman kustannuskysymykset hoituvat Walter ry:n, NMKY:n ja Spinin puolesta.

Vielä muutama fliksi fiilistelynä kesältä 2012:









Tähän kuvaan on tulitus hyvä lopettaa, koska lähes vastaavaan meininkiin toivomme rahojen päätyvän. Nuorille jotka ovat saaneet vähän kolhua maailmalta ja etsivät suuntaa elämälleen nuoriso- ja koulukodeissa. Annetaan mahdollisuus nuorille ottaa kynä käteen ja parantaa sen kautta oloaan.

Ota nippu seteleitä taskuun, tule Tiivistämöön, nosta hanska ja HUUDA!
Graffitin Suomen Mestari vuodelta 1985 a.k.a. Pauli Aalto-Setälä meklaroi ja samalla näet eurooppalaista laadukasta katutaidetta Helsingin sydämessä ja luvallisesti toteutettuna.

Kertauksena vielä: Huutokaupan FB-event kertoo lisää, tule ja auta, sillä
kaikilla muksuilla ei ole mennyt ihan putkeen:


Nähdään Suvilahdessa!




lauantai 1. kesäkuuta 2013

Suvivirsi ja kirjekuori

Onpa ollut hieno päivä. 
Arska paistaa ja ipanat sai todistukset kouraan. Nenäliinaa kaivetaan ala-asteen Suvivirren aikana aamupäivällä, musiikinopen myhäillessä puukoulun harmoonin takana. 
Vähän illemmalla kaivetaan serkuntyttären ylppärijuhlissa käsilaukusta taskumattia... 
vieläkin  illemmalla Hietsun uimarannalla rantapusikon risuista kasatun nuotion äärellä ylä-asteikäiset kaivavat myös, nimittäin verta nenästään, kun taskulämmin keskiolut nostaa ujommankin kaverin taistelemaan siitä rinnakkaisluokan Mirkun huomiosta rinta kaarella samanikäisen kilpakosijan kanssa.
Sellast se on. 
Aika makee juttu, nuoria elämänsä eri kulmakivillä. 

Ajattelin ensin kirjoitella omasta kouluvuodestani ja eri duuneista Laajasalon Opistossa, mutta koska niitä juttuja oon toistanut viime aikoina jo pari kertaa niin katellaan sitä sitten syssymmällä.
Riippumatossa makaillessani huomasin että taloyhtiön kerhohuoneella viettää joku ylppäreitään ja voileipäkakun voi lähes tuntea kielen päällä, niin fiilistelen kuitenkin enemmän noita valmistujaisjuttuja.   Tänä vuonna on meidän perheellä välivuosi, kun kukaan läheinen tai muuten vain mukava typpi ei vietä valmistujaisiaan, joten ei saada nauttia mansikkakakusta / tarvitse hikoilla puku päällä juhlatilassa.
Vuosien varrella useampiakin valmistujaiskahvitteluja on luonnollisesti tullut kierrettyä ja niihin nyt ajattelin viitata päivämäärän kunniaksi. 

Lahjan hankinta on aina tärkeä juttu. Koska meitä on monensortista sukankuluttajaa, niin tyylit on monet tässäkin asiassa. Kun omia juhliani vuosien ajalta muistelen, niin eniten olen tykkäillyt käyttötavaroista, joissa on joku hauska läppä tai muutenvaan mukava meininki. Tietysti se rahakin on ajoittain ollut kovin toivottava juttu, mutta ellei se matti ole taskun sijasta lompsassa niin parempi mieli tulee ainakin itselleni vähän massasta poikkeavammasta lahjasta. 

Ripille pääsyn tai ammattitutkinnon kunniaksi ei välttämättä kannata hankkia peruskalvosinnappeja tai pentikin astiasarjaa. Joskus 1970 -luvulla juttu oli ehkä eri mutta tänä päivänä sen ruusukimpunkin voi hyvin korvata vaikkapa  muutamalla 6packilla spraymaalia, ehkä kiipeilykengillä, tai matkalahjakortilla. Jollekin voi toimia vaikka trangia ja muutama paketti nötköttiä. Tietty aineeton lahjakin on hyvä, esim. kalastusviikonloppu kummisedän kanssa voisi olla jossain tapauksessa erittäinkin toimiva setti.
Tässä muutama foto meidän perheen lahjoista , joilla on haluttu kulloistakin päivänsankaria huomioida.


Jesse sai lätsän joten halusin symbolisesti juhlistaa tilaisuutta jossa nuori mies astuu elämässään uusiin kenkiin ja uudelle polulle. Värin halusin mätsäävän samettihattuun ja koska nuori mies tykkäili puhemusiikistakin niin Adduthan oli selvä valinta.



Serkkupoika pääsi ripille viime vuonna. Kuultiin pikkulinnuilta että juhlan kunniaksi lähimmäisimmät olivat hankkineet skootterin. Jatkoksi samaan teemaan hankin klassisen jerrykannun, maalasin lahjottavan nimen sekä vuoden kylkeen ja täytin bensalla. Riparilta tuli eväitä elämän polulle ja peltikanisterista eväitä kaksipyöräiselle, että sillä polulla pääsee vähän lujempaa.

Jos oikein tarkkoja ollaan, niin Teemun jerrykannu oli jo toinen versio samasta aiheesta. Ensimmäinen, vähän simppelimpi versio meni yllämainitulle Jesselle 5 vuotta aiemmin, riparilahjaksi samasta syystä...mopolle kaveriksi ja eväitä matkalle. 



Systeri puolestaan valmistui viime vuonna uuteen ammatiin ja toivoi lahjaksi viherkasvia. Sen sijaan että olisin hankkinut jonkun pelargonian tai verenpisaran, ajattelin viedä kaktuksen. Eihän tää elämä kellään ainaista ruusupuskaa ole, niin kaktus kuvaa oikeasti paremmin vähän väliä eteen sattuvia piikkimattoja. Viestiä tehostaakseni tein kuitenkin kaktusta kuvaavan taulun maalitusseilla jossa koura on tarttunut siihen kaktukseen; kuvatakseen että ne elämän piikit pitää vaan ottaa vastaan eikä luimistella helpoimman kautta. 




Näillä eväillä tällä kertaa. Kertauksena vielä kuitenkin isällinen neuvo, älä lahjoita jonninjoutavaa "toioisvarmaanihankiva"- tavaraa, vaan joko sellaista josta on hyötyä / tilanteeseen sopiva viesti, tai sitten kylmästi käteistä. Muuten se krääsä kasaantuu pihavarastoon, kirppiksille tai seuraavien sukujuhlien sankarille kiertopalkintona.

Loppuun tietty musaa. Jätetään suvivirsi juhlasaliin ja fiilistellään kesälomaa sen sijaan pölykapseli kaulassa:



tiistai 28. toukokuuta 2013

Hip hop- viisumi home made

Kevät on jo sen verran pitkällä että peruskoululaiset odottaa suvivirttä ja kesälomaa, amikset ja lukiolaiset odottavat kesäduunia, mutta me muut koulunpenkkiläiset koitamme parhaamme mukaan päästä sisälle uusiin kouluihin, eli ravaamme pääsykokeissa. Omalla kohdalla viime viikolla oli ohjelmassa Metropolia HKI, tällä viikolla Muotoiluinstituutti Lahessa ja Humak Grani. Hakemuksen kohteena siis  2 x kulttuurituottaja ja 1 x graafinen suunnittelija.

Lahden Muotoiluinstituuttiin hakua ehdotti jo äitimuori aikoinaan, vuonna 1993, kun opiskelin Lahden Fellmannissa ravintolakokiksi. Silloin jäi hakematta, kiireellisempää oli saada kokkiopiskelut päätökseen, käydä intti pois alta ja päästä omille siiville pois kotoa ja työelämään. Näin 20 vuotta myöhemmin tämä kuljettu tie ei kaduta, mutta nyt se opiskelupaikka olisi kultaakin kalliimpi. Piti siis yrittää parhaansa ja vähän päälle näissä hakemushommissa. Viime vuonna hakutilanne tuli "vähän puun takaa" kuten kerroin aiemmin tämän jutun alussa ja silloin hakemukset ei tuottaneet tulosta. Tänä vuonna pystyin panostamaan ennakkotehtäviin ihan eri tavalla ja tuloskin oli vähän eri. 
Haettuani kolmeen kouluun, myös  kolmet pääsykokeet kutsui.


Muotoiluinstituuttiin piti laittaa hakupaperin mukaan ammattimainen portfolio. Koska tarkoitus oli jäädä valitsijoiden mieleen, lähdin liikkeelle itselleni tärkeällä ja mukavalla teemalla; hip hopin keinoin. Rakentelin luonnoslehtiöstä mattopuukon ja kromimaalin avulla spraypullon ja luottovälineiden kanssa (viivotin, lyijäri ja pari tussia) väkersin etiketin. Toivottu vaikutus ilmeisesti toteutui, koska tuli kutsu itse pääsykoetapahtumaankin tälle viikolle. Toissayönä rakensin Lahden ennakkotehtävää klo. 21- 04.30. Tehtävänanto oli seuraava: 

"VIISUMI

Pääsykokeisiin osallistumisen edellytyksenä on viisumi, jonka suunnittelet ja myönnät itsellesi. Suunnitteluasi rajoittavat vain seuraavat seikat:

- viisumin koko ei saa olla postikorttia suurempi
- viisumissa on oltava nimesi ja kolme eri sanaa, joista ilmenee miksi pidät graafisesta suunnittelusta

Suunnittelemasi viisumin pitää henkiä sanojen merkityksiä. Kaikenlaiset tekniikat ja työvälineet ovat sallittuja."

Sinänsä hauska juttuhan on, että aiemmassa työpaikassani Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa työnantajana oli Suomenlahden Merivartiosto , apupäivystäjän tehtäviin kuului mm. viisumin myönnöt. Niinpä reilun kymmenen vuoden työuran aikana tuli oikeita viisumeita myönnettyä omin käsinkin isohko nippu, pääsääntöisesti merimiehille kauttakulkuviisumeita lentokentältä satamaan.

Miettiessäni toteutustapaa ajattelin että periaatteessa nyt voisi revitellä vähän reippaammin ja päätin lähteä hakemaan lopputulosta, jonka tunnistaa kaukaakin viisumiksi, mutta läheltä katsottuna tuottaa "ahaa-elämyksiä". Pian tässä ne luettelen, koska sitä itse "viisumia" ette kuitenkaan pääse livenä näkemään. Teemana halusin myös pitää edelleen hip hopin, itseäni huvittaakseni. Ne kolme sanaa piti keksiä myös ja pitkällisen pohdinnan tuloksena kirjoitin siihen: "mielikuvituksellisuus, monimuotoisuus, hauskuus". 

Mikäli joku lukija ei tiedä miltä viisumi näyttää, niin tässä on malli suoraan Googlesta:

Jonkun viisumitoimiston mainos, henkilötiedot "taitavasti" peitetty, kun ne kuitenkin voi lukea kuvan alta...

 Eikä muuta kuin hommiin: kokeilin ensin jos vesiväreillä olisin saanut sopivan sävypohjan mutten ollut tyytyväinen aikaansaannokseeni, joten vaihdoin pastelliliituihin:


Mycket bättre. Viisumissahan täytyy myös olla erinäköisiä pohjakuviokerroksia ja kuviointeja turvatekijöinä. Niiden tekemiseen otin kannut ja addut:


Kuva kuuluu asiaan olennaisesti. Mietin pitkän tovin piirränkö vai liitän valokuvan, kumpikaan ei oikein tuntunut kovin persoonalliselta. Siispä tein molemmat, eli skannasin kämmeneni, tulostin ja piirsin valmiisiin juonteisiin sopivan lärvin:


Vielä pari aitoustekijää tarvittiin. 
Valokuvan alle skannasin zoomatun sivunpalasen omasta aidosta passistani 
ja oikeaan yläkulmaan piti saada jotain erilaista paperia missä olisi hyvä olla jo valmista pohjakuviointia; TDK-VHS- videokasetin etikettilapusta sellainen järjestyi.
Aitousleiman virkaa suoritti vanha itsekaiverrettu leimasin, jota olen käyttänyt eri kustomointituoteiden ohessa oleviin "aitoustodistuksiin":


Alareunaan piti vielä saada jotain paperia jossa on vesileima valmiina, (toiminimen perustuskirjasta löytyi), hologrammin suunnittelin askartelevani kahdesta erilaisesta foliosta, mutta koska nukkumisaikaa oli jäljellä 2,5 tuntia ennen herätystä, niin oikaisin ja käytin jotain lasten pahvista leikkirahaa vasemmassa yläkulmassa.

Mutta konelukurivihän piti vielä saada valmiiksi ja mielellään kohopainatuksena, turvatekijäsyistä. Suodatinpussista saksin pari suikaletta leiman alle ja vasempaan alakulmaan vielä rivitäydennykseksi taktiset oheisläpät aihealueeseen liittyen.


Siinä se. Saa nähdä miten käy. Testit oli eilen ja "yllättäen" loppui aika kesken luomistyön, mutta paremmin meni kuitenkin kuin viime vuonna. 
Nyt vain enää odotellaan, jos vaikka pääsisi takaisin kouluun...


Peace out


lauantai 25. toukokuuta 2013

Monaco GB (graffiti & breikki)

Tänä viikonloppuna ajetaan Formula ykkösissä Monacon GP. Koska aihe on ajankohtainen juuri nyt, niin viskaan pikku raportin alueelta muutaman viikon takaa, kun käytiin perheen kanssa seuraamassa valmisteluja ja kurkkimassa nurkkien taakse. 

Varsinainen matkakohdehan oli Nizza, jonne persaukinen perheemme matkusti halpalentoyhtiöllä ja joulupukkihommissa tienatuilla matkarahoilla, mutta Nizzasta ja joulusta varmaan tarinoin joskus toiste. Nyt keskitymme the Monacoon.

Nizzaan matkustimme lentäen ja sieltä edelleen kuljimme junalla:


Graffitivastustajien kärkiargumentteja on monesti eri yhteyksissä, jotakuinkin että "graffiti on maailmalla jo ohi mennyt muoti-ilmiö, enää vain jotkut syrjäiset itä-euroopan maat kärsivät spraymaalivandalismista". No, jos jonkun mielestä Monaco kuuluu syrjäiseen itä-eurooppaan niin ehkä voisi miettiä uudestaan maantieteellisiä faktoja, sekä kenties laajentaa muutenkin näkökulmiaan.


Tänne siis kuitenkin tultiin ja tottakai täytyy muistaa edustella organisaatiotakin.


Kiskot


Asemalta ulkoilmaan päästyämme ensimmäisenä vastaan tuli tuttuja merkkejä... Paikalla oli myös ilmeisesti vieraillut Yön Ritarinakin tunnettu viittaheppu, sekä ehkä joku Lähiöprinsessojen fanittaja


Arkkitehtuuri vaikutti ihan nätiltä


yllättävän nopeasti myös katutaidetta löytyi


ei hullummat stencilit


Näkymä aukeni vähän kerrallaan kohti vuoria ja merta


Pakollisia mainstream matkailukuvia


Matkan varrelle osui myös hieno portti, joka oli pakko kuvata. 


Lähempi tarkastelu osoittikin myös tämän hienouden takana olevan oivaltavaa maalaustyöskentelyä. Arvostan todella kovasti taitavaa maalaria sekä ennenkaikkea rohkeaa arkkitehtonista ratkaisua toteutuksen suhteen. 
Koska Suomessa päästään tällaiseen ?!


Tuli sitten maailmanluokan katutaidettakin vastaan Invader käynyt myös näköjään pyörähtämässä.


No terve vaan


Autokauppojen suhteen valikoima oli "aika" laadukkaalta vaikuttava...


...mutta jos autotarjonta ei ole riittävä niin tästä myymälästä varmaan löytyy vaativammallekin kulkijalle menopeli. Siis lentokonemyymälä! Only in Monaco...


Ajattelin että olisi voinut huvikseen ostaa matkamuistoksi leikkiauton, niin olisin voinut kertoa kavereille "ostaneeni auton Monacosta"...


...mutta "jostain syystä" jätin sitten lelunkin hankkimatta.


Skootteri näytti olevan suosittu kulkuväline paikallisilla


...myös sinitakkisilla.



Koska  Monacon Casino  on käsite, päätimme vierailla. 
Mutta loppupeleissä suomalainen sittari on ihan yhtä jees.


Invader oli lätkinyt myös tarroja mestoille; tietysti piti liittyä seuraan.


Amerikan meininkiä; liukuportaat ulkona


Kukkulalla oli kuulemma linnoitus. Se piti tietysti valloittaa


Näköala "ihan jees" 1


Näköala "ihan jees" 2


Huomioi uima-allas katolla(!)


Jollakulla oli näppärä kampaaja


Tässä foto kahvakuulaileville kavereille, 
Täällä riittäisi viskottavaa.


Kuin yksi muista


Linnoitus tunnetaan tietysti paremmin nimellä 
Monacon Palatsi  jonka asukkaita tosin ei näkynyt. Paikalla edusti kuitenkin Huppupää 3D


sama seinässä
(arvostusta jälleen)


Mikäs tää mesta on?


Kirjakauppa? Koulu?


Kirjasto :)


Noniin, vihdoin päästiin Formula-aiheeseen, melkein.
Anteeksi tietämättömyyteni mutta joku formulatähti tässä patsasteli


Pätkä teki parempaa tuttavuutta, nännäri heti kärkeen.


Siellähän se linnakekin näkyy paremmin


Tällä pihalla tod.näk. aika sutinaa juuri nyt:


Meininki meneillään jo hyvällä mallilla


pröm pröm


tuttu tv:stä


Rellu ottaa tuntumaa kisarataan


Loppuun vielä muutama suihkemaalauskuva kaupungista, vähän sitä 
karskimpaa katutaiteilua



paikallinen Pulutunneli?


Asemaa kohti


pieni edustus piti vielä laittaa, jos ei muuta niin ainakin pölyyn ikkunalaudalle


Junaa odotellessa juotiin kahvit aseman kahvilassa. Paikalla oli pieni porukka breikkareita setittelemässä. Kahvilan pitäjät juttelivat keskenään ja vilkuilivat tanssijoiden suuntaan siihen malliin, että kohta olisi lähtö tulossa. 

Menin lähemmäs porukkaa ennenkuin kahvilan täti ennätti häätämään heitä ja kysyin saanko ottaa muutaman kuvan meiningistä. Täti hämmentyi, pysähtyi ja porukka sai jatkaa tanssia ainakin hetken pidempään. 



Hyvä meininki ja hauskaa näytti olevan.

Peace, love and having fun.