Näytetään tekstit, joissa on tunniste rock. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rock. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Rokkitähtiä ja Mustaa metallia

Junnumpana tuli muutama juhannus vietettyä festareilla ja leirintäalueilla.
Silloin 1980-1990-lukujen taitteessa bändeillä oli vielä omat keikkabussit, 
monesti aika rähjäiset mutta myös rappioromanttiset kulkupelit.
Niiden kyljissä oli vaikka mitä kirjoituksia faneilta bändiläisille.

Tätä nykyä omat keikkadösät on aika harvinaisia, 
useammalla bändillä saattaa olla sama auto ja kuski vuoroviikoin, 
tai sitten kulkeminen tapahtuu pienemmillä ja taloudellisemmilla pakettiautoilla.
Poikkeuksiakin löytyy...
Petri Nygårdilla on edelleen oma bussi ja tyylikäs onkin.

Itse löysin keväällä Hollolasta pusikon, jossa makaili muutama autonraato.
Niiden porukassa oli myös auringon haalistama musta helmi,
merkiltään Bedford ja vuosimallia tosivanha.
Juhannuksen kunniaksi lähdin maalaamaan sen
vähän hevimmäksi.


Kun raskaasta rokista puhutaan, kuka onkaan Se rokkistaroin?
No tietenkin edelleen rokkaava Motörheadin Lemmy.
Kumpikohan on vanhempi, legenda Lemmy vai pusikon Bedford?


Matkaevääksi teeman mukaisesti Rockstar energiajuomaa. 


Pusikossa se hylätty keikkaratsu lymyili yhä.
Hihat vaan heilumaan; lavat sivuun, 
koivuille kirvestä ja maitohorsmille saappaanpohjaa.


Keulalla oli vahti valppaana lippu kourassa.


Kiesi oli ottanut osumaa spraypullosta jo aiemmin, 
aika heikoin tuloksin.


Motörhead sanasta sai mukavasti säädettyä oman version, 
logoonhan on ulkonäkösyistä laitettu ne öö:n pilkut, 
joten otin skandinaaveja itsellenikin ja vedin ruotsiksi.
Maalarihende på finska.
Hendenvaara-kyltin sai myös kivasti yhdistettyä pataässään.


Tihkusateessa sketsailin sanan runkoon. 
Jätin tekstin säätämättä puolikaareen aika- ja olosuhdesyistä.


Toki piti sisustakin kuvata.
Koska vähän väliä aurinko paistoi ja vettä satoi, 
sadekuuron aikana poikkesin sisällä.


Kuskin penkki on varmasti nähnyt paljon ja kaikkea,
jos se osaisi puhua niin tarinaa riittäisi varmasti.


Sisusta oli rikottu, homeinen ja haiseva.
Ties mitä siellä olikaan touhuttu. Seinällä oli pari valokuvaa joista 
tod.näk. selittyi miksi keulaan joku oli spreijannut 
Pervo Kana.


Teurastamoapulainen näytti ainakin poikenneen, 
ehkä vuonna 1991.


Nyklatkin löytyi, mutta virtalukkoon niitä oli turha kokeilla.


Old school ilmastointi:
"Talvi lämmitys- kesä tuuletus"


Parin tunnin suihkimisen ja sadekuuroja väistelyn jälkeen homma oli kupissa.
Väriyhdistelmästä sen verran että ei todellakaan liity mihinkään pärinäpoikiin.
Keltainen ja punainen kun nyt sattuu olemaan nuo Hendenvaara-kyltin värit.


Ennen lähtöä oli tietysti otettava poseerausfoto.
Ei muuta kun perse penkkiin ja hevimerkki ilmaan!


Sinne se helmi jäi lepikkoon lepäilemään.
Toivottavasti eläkepäivät jatkuvat rattoisasti 
tästedeskin, nyt vähän hevimmässä kuosissa.

Lopun musaklippiä ei tarvitse arvailla. 
Hyvää juhannuksen loppua kaikille, ajakaa iisisti.




keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Katutaidevaunu Kannelmäessä


Kannelmäessä oli tänään Nuorisoasiainkeskuksen toimesta järjestetty RuBu Fest 2014. 
Mystinen nimi on lyhenne Ruuti Budjetti -sanoista. 
Jos et ruudista tiedä, http://www.ruuti.net kertoo lisää.
Tilaisuudessa nuorille oli erinäisiä työpajoja sekä muuta osallistavaa toimintaa. 
Tapahtuma oli siitäkin syystä merkittävä, että nuoret pääsivät vaikuttamaan äänestämällä mille paikalle kesän aikana sijoitetaan uusin luvallinen graffitiseinä länsi Helsingin alueella. 

Funk On ry:n aikaan tuli luotua mukavat suhteet pääkaupunkiseudun nuorisotaloihin ja muihin tahoihin jotka junnujen kanssa apukasvattajina leipäänsä tienaa. Aina välillä sieltä suunnalta kysellään olisiko saumaa olla mukana erilaisissa tapahtumissa. 
Sain tällä kertaa pyynnön mennä maalaamaan näytösluonteisesti. Otin mukaan pitkäaikaisen kollegani Enginen, joka saapui värittämään toisen puolen vaunusta. 


Supafly:n ylläpitämä Katutaidevaunu rullasi myös Sitratorille pinnassaan 
edelliset maalaukset, kuten Zuresin maalaama äitienpäivätervehdys. 
Sovimme Enginen kanssa maalaavamme niiden kaupunginosien nimet, jotka tulevasta seinästä ensisijaisesti saavat nauttia. Eli Kantsu ja Haaga.


Sääolosuhteet suosivat tällä kertaa jamuutaman tunnin suihkimisen jälkeen 
vaunu olikin Enginen toimesta uudessa kuosissa.
Taustalla oleva enmuistakenentaiteilijan tekemä veistos istui myös kuvaan mukavasti.

Omalle puolelleni lähdin hakemaan paikkaan ja tilaan sopivuutta kaupunginosan nimestä.
Kannelmäestä tulee tietysti mieleen kantele ja sen vempeleen ykkösartisti on yksinoikeutetusti Väinämöinen. 
Häntä puolestaan on paljon kuvannut Akseli Gallen-Kallela. 
Googlauksen jälkeen mallikuvaksi löytyi hänen tuotannostaan seuraava teos:


Ajatuksena oli tehdä Haaga sanan yhteyteen mukaelmani Väinämöisestä, jolla olisi kädessään nykyaikaistettu sähköinen kannel ja päässään lähiökundienkin suosima Carhartt-pipo.

Kirjainten tyylissä puolestaan halusin huomioida vanhempaa lähiökaartia, joka päivästä toiseen päivystää Sitratorin laidalla. Nykyiset puistokemistithän ovat sitä ikäluokkaa että raskas rock on heidän mielestään parasta. Siksi lähdin versioimaan AC/DC-yhtyeen logoa. Liitin mukaan vielä vähän punkkarihenkeä maalaamalla salaman paikalle anarkistien A-kirjaimen, 
mutta sydämellisesti vaaleanpunaisena.


Poistuessani Sitratorille jäi tunnelma, jossa oli ripaus suomalaiskansallista runonlaulantaa, australialaista hard rockia, bronxilaista maalaustaidetta sekä jo paikalla ollutta intialaistyyppistä veistostaidetta.
Ei hullumpi kokonaisuus monikansallisessa lähiössä.


Supaflyn toimintaa pyörittävä Antti Salminen haki kärryn ja siirsi sen Kalasatamaan 
odottamaan Arabian Katufestareita. 
Antti oli vielä napannut sen verran tyylikkään kuvankin 
uudesta sijaintipaikasta että ryöstin kuvan käyttööni, koska 
Väinämöinen oli päässyt nätisti koivunlehtien katveeseen meren rantaan.


Jos Katutaidevaunu kiinnostaa enemmän, 
flickrissä löytyy kaikki siihen tähän saakka toteutetut teokset, 
sieltähän ylläolevakin on peräisin:

Loppuun jälleen musasuositus. 
Koska kantele jäi ajanpuutteen takia maalaamatta, voit kuunnella sen tuosta. 
Metallia ja Kalevalaa yhdistelevä laulu ja soitinyhtye Amorphis tarjoaa veisunsa