Näytetään tekstit, joissa on tunniste pilakuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste pilakuva. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. tammikuuta 2015

Pilakuvakilpailu joka "katosi"


Viime viikolla sain tekstiviestin kesken oppitunnin eräältä kulttuuripiireissä
ahkeroivalta ystävältäni. Tekstarissa oli linkki Hesarin NYT- liitteen uutiseen,
jossa kerrottiin Perussuomalaisten Nuorten järjestävän pilakuvakilpailun.
Kilpailut kiinnostaa aina, niin myös pilakuvat ja piirtäminen, joten tutustuin asiaan.

Ensireaktio uutisen luettuani oli tyyliin "halolla päähän". Kotimaisella koivuhalolla.
Persunuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen oli julkistanut pilapiirroskilpailun,
aiheena ei enempää eikä vähempää kuin "Islam".

Lisäinfoa aiheesta tuli jo samana päivänä, kun  Tynkkynen oli
Radio Helsingin haastateltavana Päiväkämmit-ohjelmassa.
Ihan sympaattisen oloinen nuorimies valotti idean taustaa ja hänen mielestään
kilpailu oli hyvä tapa reagoida vain hetkeä aiemmin järkyttäneeseen ylilyöntiin
Charlie Hebdo- satiirilehden toimituksessa Ranskassa.

Tekstarin lähettäjä kertoi, että suunnitteli toisen kulttuurivaikuttajan kanssa
osallistuvansa kilpailuun, kuitenkin kääntäen kilpailu lanseeraajiaan vastaan.
Olin samaa mieltä ja päätin myös ottaa osaa kisaan.
Katsoin tarkemmin kilpailun säännöt Perussuomalaisten Nuorten sivustolta
ja aloin miettiä sopivaa näkökulmaa. Pari päivää myöhemmin tartuin toimeen.
Mallikuvia netistä etsiessäni halusin vielä kerrata säännöt ja palasin saitille.


Mitä ihmettä, minne  infosivu oli kadonnut!?
Kysyin asiaa aihepiiriä seuranneelta Voiman toimittaja Tammiselta.
Eihän tätä peliä näin pelata, hämmästelin. Hänkin kummasteli asiaa
 ja lupasi ottaa selvää. Tammiselle oli vastattu, että joku bugi siellä vain herjaa.
No niin varmaan. Jatkoin silti piirtämistä.

Eilen kisa sitten ilmoitettiin virallisella tiedotteella peruutetuksi.
Yhden lauseen sisältävä tiedote kuului kokonaisuudessaan näin:
Perussuomalaisten Nuorten tammikuussa 
käynnistämä pilapiirroskilpailu on peruutettu.
HS Nyt haastattelussa selvisi lisää: "En kommentoi" sanoi Tynkkynen.

Päivitin facebookkiin linkin uutisesta kommentoiden:
"Menikö pupu pöksyyn vai kuinkas tässä näin kävi? Täähän ei jää tähän",
koska olin jo saanut oman duunin luonnokset valmiiksi.
 Eipä aikaakaan kun joku kaverinkaveri jo veti herneet töpseliin.
"Piirräppäs Hende joskus se muhamedi kun oot niin rohkea jätkä"
Vastasin: "No kuule xxxxxx, mä piirrän pilakuvia, en pilkkakuvia. Siinä on aika iso ero."
Palupostina tuli: "Hahah vittu mikä paskahousu".
Aika omaperäistä.

Kyllä nopeasti yhden muhamedin piirtäisi, mutta miksi?
Näitä huutelijoita olen nähnyt matkan varrella rutkasti. Myös itseäni on pilkattu
 milloin miksikin, mutta en jaksa välittää. Koetan arvostaa
kanssaihmisiä ihmisinä, syntyperästä, ihonväristä tai ajatusmaailmasta huolimatta.
 Ei kaikki islamistit tapa ihmisiä eikä kaikki persut ole
räyhääviä puupäitä. Netti on täynnä näitä paskahousuttelijoita ja vitunhomottelijoita,
en viitsi provosoitua huutelemaan yrittääkseni loukata.

 Homma-foorumilta löytyi vähän enemmän spekulointia kisan tiimoilta
tästä viestiketjusta. Väkevää arvailua.
Koulupäivän jälkeen tartuin tussiin ja piirsin työni puhtaaksi.


Aiheeksi Persut nimesivät islamin.
Eli mielestäni koettivat ratsastaa Ranskan tragedialla
kohti kevään vaaleja. Sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa, eikä tempausta
vahingoksi voikaan kutsua. Ajattelemattomuudeksi ja pelisilmän puutteeksi kylläkin.

Voiman artikkeli pilakuvakisasta käy jälkipyykkiä sotkusta tyylikkään asiallisesti ja
 näyttää myös muutaman kisaan lähetetyn rankempaa huumoria sisältävän kuvan.
Niitä löytyy lisääkin PunkInFinland foorumilta, joka kerkesi omimaan
kilpailun samansuuruisella 200 € rahapalkinnolla kuin alkuperäinenkin,
 mutta täysin päälaelleen käännettynä. 

Lopuksi taas teemaan sopivaa musaa.
 Varmasti persujenkin arvot täyttävä lastenlauluvideo

Toivotan Sebastianille reipasta jatkoa valitsemallaan varmasti haastavalla tiellä, 
mutta kannattaa varoa ettei kaadu keppihevosella, kuten videon pikkupojalle käy.


perjantai 9. tammikuuta 2015

Lyijykynä ja sensuuri

Pari päivää on tullut mietittyä maailmanmenoa normaalia enemmän.
äärimmäisen surullista, myös luotaantyöntävän vastenmielinen uutinen.

Tämän päivän Hesarissa kulttuurisivuilla kysyttiin suomalaistaiteilijoilta 
kuinka välikohtaus mahdollisesti muuttaa ilmaisun rajoja. Lisääntyykö sensuuri
taiteilijan itsensä, tai julkaisijan /galleristin / muun yhteistyökumppanin toimesta?

Koska itsekin on tullut välillä vähän otettua kantaa taiteen keinoin
 erilaisiin teemoihin, mietin kuinka tähän olisi järkevä reagoida.
Sivuuttaa aihetta en voi missään nimessä, mutta koska aihe on vakava, 
 mitään kieliposkessa näsäilyä en halunnut edes yrittää.


Apu tilanteeseen löytyi parin vuoden takaa.
Pidin silloin entisessä Katajanokan vankilassa taidenäyttelyn Hende: Here 2 Stay?
Eräs näyttelyn töistä oli lyijykynä kirjan sisälle kaivertaen piilotettuna.
Hyvin klassinen, mutta myös ajaton aihe. 


Nykyisinhän rakennus toimii hotellina, joten eristysselli
oli mahdollista valjastaa taiteen käyttöön. Näyttelyn teemana oli
"vankeus vs. vapaus",  joka on mielestäni suoraan verrannollinen 
"pilapiirros vs. sensuuri"-aiheeseen. Sinut voidaan kahlita vankilaan, 
mutta ajatuksia ei voi kahlita kukaan. Ja kuinka ne ajatukset purkautuu? 
Kirjoittamalla ja piirtämällä.

Tämä syy-seuraussuhde aiheuttaa sen, että vankityrmien seinät on olleet 
täynnä kirjoituksia ja piirroksia aina. Siksi edellisessä duunissa 
rajavartijaurallanikin kiersin aina tyhjiä sellejä
 Pasilan poliisivankilassa ja oikeustalon selliosastolla virkatehtävissä vielaillessani. 
Lukemassa seinäkirjoituksia. Siellä on tarinaa moneen lähtöön.


Divarista löytyi näyttelytilanteeseen täydellisesti sopiva kirjaklassikko


Kirjan sivut sensuroin askarteluveitsellä ja liimasin jäljelle jääneet kiinni toisiinsa.


Sitten vielä se tärkein; kolon kaiverrus lyijykynää varten.


Signeerauskin piti sijoittaa mielellään tilaan sopien, 
joten se löysi paikkansa etusivun kartan kulmasta


Eristyssellissä kirja ja kynä roikkui rautalangan varassa koko kesän. 


Saa nähdä kuinka Pariisin verilöyly tulee vaikuttamaan pilapiirtäjien
sekä muiden kulttuurialan ihmisten toimintaan. 
Se on kuitenkin pomminvarmaa että kevään vaaleissa tästä episodista
tullaan kuulemaan, ainakin yksi mies sai lisää vettä myllyynsä heti:

"Pilapiirtäjä ei kynällään pysäytä rynnäkkökiväärimiestä. 
Sen sijaan rynnäkkökiväärimies pysäyttää pilapiirtäjän."

Niin. Asioita voi tietysti lähestyä noinkin yksisilmäisesti. 
Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että parempia tuloksia
rauhanomaisen ilmapiirin puolesta olen itse saavuttanut enemmän 
lyijykynän ja spraymaalipurkin, kuin rynnäkkökiväärin kanssa. 


Molemmat on kokeiltu, mm. Libanonissa ja Jakomäessä


Mutta sen sijaan että räksyttää hienostokaupunginosasta käsin, 
kuin chihuahua luxuskäsilaukusta, suosittelen jalkautumista lähiöön. 
Niissä asuu mukavaa väkeä.

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Syntymäpäivä- karikatyyri

Olen lähiaikoina saanut palautetta blogista useammaltakin suunnalta ja kiva jos tarinat kiinnostelee. Kuitenkin on ilmeisesti tullut bloggailtua vähän liikaa spraymaalijutuista, kun osa palautteen antajista oli käsittänyt sisällön olevan pelkkää graffitia. Vaihteen vuoksi siis karikatyyritarinaa väliin.

Pikkukundina kahlasin läpi sarjakuvien lisäksi myös pilapiirros-kirjahyllyjä kirjastossa ja sen myötä
kiinnostuin myös karikatyyreistä. Ensiapua niiden nälkään sain kun perheeseen tuli Hesari, jossa Kari Suomalainen piirsi mahtavasti pilakuvia. Myöhemmin myös löysin Mauri Kunnaksen duunit, todennäköisesti ensi kosketus niihin oli Suosikin kautta. Luulenkin että osittain tietty piilomerkitysten ja moniselitteisyyksien tavoittelu omissa maalailu ja kuvitusjutuissa saattaa olla edellämainittujen herrojen tuotannosta selkäytimeen tarttunutta.

Aina välillä joku ottaakin yhteyttä ja pyytää piirtämään karikatyyriä joko itsestään tai läheisestään, joskus myös vaikka jonkin lehden kuvitukseen tai muuhun tarkoitukseen. Tällä tekniikalla olen tehnyt mm. hääkutsukortin ja käyntikorttikuvituksenkin. Tästä aihepiiristä voisin kertoa pidemmän ja seikkaperäisemmänkin "luennon" havainnekuvineen ja kehityskaarineen, mutta jätetään se tuonnemmaksi, jos talven pimeinä öinä vaikka olisi inspiraatiota sellaiseen katsaukseen.

Nyt kerron lyhyesti eräästä syntymäpäivälahjasta. 
Entinen työkaverini lentoasemalta otti viime vuoden puolella yhteyttä ja kertoi isäukkonsa täyttävän pyöreitä vuosia. Hän muisti kuinka olin työpaikalla huvittanut itseäni ja muita piirtelemällä pilakuvia koulutuspäivien luennoitsijoista ja työkavereista, kuten esimerkiksi Patrosen Matista.

Sain meiliin tilaajalta viestin, jossa oli mallikuva tulevasta päivänsankarista:



Valmiista työstä tulisi löytyä muutama tärkeä yksityiskohta: 
-Maaseudun Tulevaisuus,
- sytytysneste
-toivottu teksti

Mikäs siinä muuta kuin hihat ylös ja hommiin. Monesti tilaajat toivovat mustavalkoista kuvaa, mutta tällä kertaa haluttiin värillisenä. Kyllähän se mulle sopi, tosin aikaa kului melkein tuplasti, koska väritys on melko hidasta puuhaa. Teen piirrokset käsin, eli työkalupakista löytyy lyijykynä ja kumi, puuvärejä ja eri paksuisia tusseja. 



Päivänsankarin viettäessä 60-vuotisjuhlaansa lisäsin liikennemerkin vielä kuvaan alleviivaamaan viestiä. Taustan jätin tyhjäksi, jottei epäolennaiset seikat veisi pois huomiota pääasialta. 
Sori salaman heijastumista...


Lopuksi raamit niskaan ja paketti oli valmis.
Saaja oli kuulemma ollut mielissään ja naurut maittanut.
Parempaa palautetta ei voi tällaisista tilauksista saadakaan.


...ensi kerralla sitten PuksuFest- tarinaa suihkemaalarin näkökulmasta...