Ne olis taas Kirjamessut Helsingissä.
Monena vuonna siellä on tullut kierreltyä ja aina on ollut kannattava reissu. Viime vuonna vieraillessa teki lähtemättömän vaikutuksen, kun Petteri Tikkanen a.k.a. Black Peider varasti shown muuten melko konservatiivisessa tapahtumassa. Kirjoitin näkemästäni tämän postauksen ja ellet ole sitä nähnyt, kannattaa tutustua. Kova meno!
Tänä vuonnakin olen menossa tottakai nurkille kurkkimaan. Yksi ehdottomia kestosuosikkejani messuilla on artistihaastattelut ja etenkin sarjakuvapiirtäjien tarinat. Ja jos oikein tarkkoja ollaan niin kyllähän se Pertti Jarla on tullut useasti kuunneltua, muita tekijöitä lainkaan väheksymättä. Tänä vuonna kyseinen mestari Jarla on haastattelussa juuri nyt tätä kirjoittaessani klo. 14.23, joten tällä kertaa meni itseltäni ohi. Haastatteluja on onneksi joka päivälle äärestä laitaan ja moneen makuun. Tutustu ohjelmaan vaikkapa
Pertin kunnioitukseen liittyy villin sarjakuvahuumorin lisäksi toki myös toinen aihe, joka on itselleni tärkeä; graffiti. Vuonna 2010 hän piirsi stripin, jossa käsittelee oivaltavin silmin katutaidetta ja sen julkisista tiloista poistamista. Työ on julkaistu Hesarissa 06.07.2010
Oman pienen lisän juttuun tuo myös se tarina, jossa taidekriitikko Otso Kantokorpi kulki Helsingissä Punavuoren kaupunginosassa ja hopeisella geelikynällä kirjoitti nimimerkkiään "OK" mikroskooppisen pienellä tekstillä pitkin seiniä. Sen jälkeen hän kirjoitti aiheesta artikkelin Taide-lehteen ja myös Voima-lehti on julkaissut jutun projektista nimellä: My tag, a Work in Progress
En tiedä, onko artikkeli ollut Jarlalle inspiraation lähde vai ei, mutta hyvä ja legendaarinen strippi joka tapauksessa:
Mystinen katutaiteilija tägää seinään pikkuriikkisen ILE-tekstin jonka buffaaja "poistaessaan" kasvattaa moninkertaiseksi rumaksi sotkuläikäksi. Mikä parasta, tarina on kovin totuuden mukainen, koska monesti putsaajan jälkeen seinä on lähes vastaavan näköinen kuin viimeisessä kuvassa.
Halusin osoittaa Jarlalle kunnioitusta ja kiitosta napakasta kannanotosta ja maalasin oman versioni aiheesta Suvilahden graffitiseinälle samalla viikolla.
Tässä versiossa Pertin pää on vaihtunut Heimo Vesan kroppaan ja Allan buffaa Fingerpori-albumien kansista lainatulla fontilla maalattua "PERA" -tekstiä liuotinmyrkyillä aika huonolla menestyksellä.
Maalaus oli olemassa muutaman päivän, mutta kuten tapana on, sen tilalle tuli sittemmin joku muu piissi. Vuosien saatossa kuvan on nähnyt kuitenkin moni alan harrastaja ja aina se kuulemma jaksaa hymyilyttää. Hyvä niin.
Menkäähän messuille, sillä kuten Jörn Donnerkin on mainostanut:
"Lukeminen kannattaa aina."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti