sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

TV:n lastenohjelmat 50 vuotta

Aloitin jo kasaamaan Berliini part 2:sta, kunnes tajusin 
ensi viikolla tulevan telkusta herkkua vuosien takaa. 
Lastenohjelmia on lähetetty jo 50 vuotta, jota YLE TV2 juhlii pitkin viikkoa

Siksi haluan senkin merkkipaalun huomioida, koska YLE:n lastenohjelmat 
on ollut merkittävä tekijä meikäläisen kasvatuksessa mutsin ja faijan lisäksi. 
Pelle Hermanni, Nukkumatti,  Suursyömäri jne. piilokasvattavat roolimallit
 antoivat kahden tv kanavan lapsuudessa myrkynvihreisiin vakosamettihousuihin puetulle ja fiskarseilla keittiössä saksitulla patatukalla varustetulle pikku Petelle 
paljon tietoa ja huvitusta elämän evääksi.

Lapsellisuus ja lapsenmielisyys on sellaisia hyveitä, 
jotka itselleni merkitsevät todella paljon.
Kun ei ota elämää liian vakavasti vaan kehtaa ja uskaltaa hassutella aina välillä,
ei ne pakolliset aikuisten huolet tunnu niin pahalta.
Sitäpaitsi kun lasten ja nuorten parissa työskentelee,
 ei yllämainittu asenne ainakaan haitaksi ole.


Muutamaan kertaan on tullut toteutettua näille lapsuuden sankareille kunnianosoituksia. 
Maalasin Suvilahteen 2009 Rosvo-Rudolfin kannustavan viestin kera. 
Tämä tsekkoslovakialainen kiltti metsärosvo Jukka Virtasen äänellä varustettuna
 tulee ruutuun maanantaina klo. 18.50

Jo häntä ennen klassikkokaksikko ottaa ruudun haltuun, kun possut Hinku ja Vinku kikkailevat  Käytöskukka -ohjelmassa  klo. 18.02


Vanerin lisäksi myös nahka on saanut väriä, Kössi Kenguru asuu
omassa vasemman jalan lenkkarissani, jossa se heittää ylävitosta Kermitille.

Torstaina klo. 18.12 Kössi Kenguru ja kumppanit saavat vuoronsa ja pari minuuttia ennen 
klo. 18.10 vuoron saa Paleface joka kertonee omat muistonsa Heikki Prepulan mestariteoksesta.

Saa nähdä, tuleeko viikon mittaan erityisjaksoa Nukkumatista, syytä olisi. 
Tämä kaveri jos kuka on ollut tärkeä kumppani, kukapa ilman unta jaksaisi. 
Lisäksi Pikku Kakkosen tunnareissa tämä Saksan lahja maailmalle jaksoi ahertaa mitä mielikuvituksellisimmilla kulkupeleillä. Kaiken lisäksi niitä oli kylmän sodan aikaan kaksi; 
Itä-Saksassa punainen ja Länsi-Saksassa sininen.


Se kaveri nimittäin on myös tullut nahkaan, omaani nimittäin.
Vasemmasta hauiksesta se heittelee unihiekkaa ja toivottaa kauniita unia.
Kuvan tikkasi Lisko Gallerian Matti Kattilakoski, tietysti.

Tässä vielä klassikkotunnari, jossa tällä kertaa liikutaan lumiauralla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti