Lauantain Helsingin Sanomissa oli juttua
heikoista jäistä ja
pilkkimisestä. Niistä saa luukku 17 aiheensa, koska jouluna myös kalaa kovasti syödään.
Tapauksen tausta perustuu taas kilpailuun, kuluvan vuoden tammikuussa oli Hesarin NYT-liitteellä kilpailu jossa kisattiin lehden Ystävänpäivä-numeron kannen tekemisestä:
http://nyt.fi/20120116-ystaevaenpaeivae-nyt-kaipaa-apuasi-kirjoita-rakkauskirje-suunnittele-kansi/
Nyt en todellakaan muista kuka tai mikä kilpailun voitti, mutta omassa työssäni lähdin nimenomaan pilkki-teemalla liikkeelle. Sanaleikki-tyylisesti sijoitin terävintä artistikärkeä edustavan Chisun ja Kissakalan samaan kuvaan. Ai miksikö? No, koska maassamme on joissakin piireissä tapana kutsua itsepintaisesti Ridgeä Ridgeksi ja Brookea Brookeksi, sekä Chisua Kisuksi. (Sori vaan
mr. Jernström )
En tiedä kuinka aktiivinen jäältäkalastaja Chisu on, mutta ystävänpäivänähän tietysti osoitetaan ystävyyttä ja siksi ajattelin, että mikäli sankarittaremme lähtisi pilkkimistä harrastamaan, saattaisi se reikä jäässä hyvinkin olla naisellisen herttainen sydän, tavallisen tylsän pyöreän aukon sijaan. Sananokkeluus-yrityksen lisäksi kalastettavan kohteen lajiin vaikutti toki myös se, että jos olisin piirtänyt jään alle esim. hauen tai silakan, ei kiinnostavuus olisi yhtään samaa luokkaa, ennemminkin artistia halventavaa. Mutta
Kissakala a.k.a. Merikissa on vähän haastavampi kaveri... Wikipediasta lainaten:
"Haavoitettuna ja ärsytettynä kissakala käyttäytyy erittäin aggressiivisesti hyökäten kaiken lähellä olevan kimppuun." Samahan pätee myös kaikenmaailman yli-innokkaiden stalkereiden käytökseen.
Mutta tässä kuvassa se syvyyksien veijari näyttäytyy kaikkea muuta kuin vaarallisena, koska on niiiiin syvästi ihastunut Chisuun, että koettaa ilmaista tunteitaan sydämenmuotoisin ilmakuplin tähdellemme:
Valkoiset neliöt piti työssä jättää tyhjäksi NYT:n logoja varten, joten ne eivät kuulu sinänsä työn sisältöön. Erikseen täytyy mainita jään pintana toimiva rypistetty ja väritetty leivinpaperi, vaikka se ei valokuvassa samalta näytäkään kuin livenä. Väritykseen käytin puuvärejä, liituja,tusseja sekä vesivärejä.
Loppuun vielä teemaan sopien se paras ja ihastuttavin heikkojen jäiden varoitus ikinä: Pikku Kakkosesta tuttu Camilla Mickwitzin "Varokaa heikkoa jäätä"
Suosittelen noudattamaan kehoitusta, kysykää vaikka Janne "
Pijall" Hyttiseltä:
kuinka jää voi pettää alta
