Eilen oli hyvä päivä.
Menimme illalla vaimon kanssa treffeille.
Kohde oli pitkäaikaisen tanssiryhmän uusimman esityksen ensi-ilta.
Edellisen kerran vastaava reissu rouvan kanssa taisi olla ysärin lopulla
jonkun vuosipäivän kunniaksi vierailu Oopperatalon Baletissa.
Tulihan käytyä, mutta ei ollut niin siistiä kuin kuviteltiin.
Aika vaikeasti ymmärrettävää, vaikkakin ihan söpöä.
Eilen lavalla oli Gruppen Fyra .
Ryhmän nimi jäi itselleni mieleen joskus vuosituhannen vaihteessa,
kun luin heitä koskevan haastattelun varmaankin City-lehdestä tai Hesarista.
En hirveämmin nykytanssista ollut kiinnostunut, breikkiä lukuunottamatta.
 |
| foto: Gruppen Fyra |
Silloisessa lehtijutussa näytetyt kuvat saivat kuitenkin vähän asiasta kiinnostumaan.
Ryhmä stadin kunnossapitoduunareita tanssii kadulla.
"Tanssivat Kadunlakaisijat" oli homman nimi. Todella kiinnostavaa!
Etenkin kun käsitettä "flash mob" ei vielä ollut varmaan keksittykään.
Siitä huolimatta en sitten mennyt aikoinaan sinne esitykseen,
oli varmaan "jotain muuta" tekemistä, oma muksumme oli juuri syntynyt.
Mutta eilen mentiin!
Illan esitystä ryhmä markkinoi seuraavanlaisella tiedotteella:
Tanssiryhmä Gruppen Fyra & Sonya Lindfors
GR8 XXXPEKT8TIONZ on henkilökohtainen, rohkea ja itseironinen teos, joka liikkuu estottomasti urbaanin taiteen, teatterin ja popkulttuurin rajapinnoilla.
(MAHDOLLISET) LUENNAT
1. Narratiivinen kasvutarina, jossa protagonisti on sekä päähenkilö että kertoja, sekä subjekti että objekti.
2. Teos, joka purkaa tanssiteatterin traditioita tanssiteatterin keinoin.
3. Pitkäikäinen nykytanssiryhmä palkkaa trendikkään maahanmuuttajataustaisen koreografin uudistamaan ryhmän brändiä.
4.Ryhmä taiteilijoita työskentelee oman mukavuusalueensa ulkopuolella omia vahvuuksiaan käyttäen.
Syy siihen miksi tällä kertaa menimme showta mulkoilemaan,
on se, että sain kunnian olla mukana esitystä toteuttamassa.
Turha luulla että Nieminen hyppii lavalla valkoisissa sukkahousuissa,
vaikka voisi sekin mielenkiintoista olla... mutta.
Sain kutsun maalata ryhmälle taustamaalauksen osaksi showta.
Ihan mahtava juttu, kaikki tyypit tai ryhmät jotka tekee jotain
toisin kuin on totuttu tai vastoin odotuksia, kiinnostaa aina.
Ryhmän show esitetään Nosturin naapurissa, telakkarannan rakennuksessa 25 .
Juuri siinä samassa, josta parasta aikaa ELMU ja Helsingin kaupunki
vääntävät kättä tuleeko siitä uusi keikkavenue,
kun Nosturi parin vuoden sisällä puretaan.
Paikalla on siitä mielenkiintoinen historia, että ennen luvallisten graffitiseinien aikaa,
vuonna 2007 telakkahalli oli yksi monista vallatuista rakennuksista,
joita aktivistit ottivat haltuun ja virkavalta ajoi heitä pois.
Siitä syystä telakan seinillä löytyy jonkun verran luvattomia spreijauksia.
Ja nehän kiinnostaa aina.
Samalla pihalla sijaitsee myös Showroom Helsinki,
jossa parasta aikaa on esillä Jani Leinosen taidetta.
Hyvää ja ajatuksia herättävää viestintää taiteen keinoin ja luvallisesti.
Muutaman tiiliseinän sisälle siis kätkeytyy parhaillaan kyseenalaistavaa
tulkintaa taiteen keinoin moneen makuun.
Tanssiryhmän esitys tapahtuu Teatteri Toivon tiloissa ja yllätyksekseni
sisääntulossa oli jonkun kollegan duuni.
Tosi hieno kombo punaisen maton, telakkahallin rapautuneiden
seinäpintojen ja tanssi-/teatteritaiteen kesken.
Teatterin aulatilassa oli vielä pihalta tutut nosturisapluunat tunnelmaa korostamassa.
Mikään näistä maalauksista ei siis ole minun, mutta diggailin kyllä.
Maalaamisoperaatiolleni oli varattu tila seinän takaa, sieltä varsinaisesta telakkahallista.
Ensipuraisu seinäpintaan tapahtui klassisesti veskissä.
Hetken posliinilla istuskellessani oli käytettävä aika ja tilanne hyödyllisesti,
kun kovin ystävällisesti wc:n seinälle oli tehty liitutaulu.
Silkkaa mahtavuutta!
Kun menin telakkahallin puolelle, oli ensin tutkittava säännöstö seinästä.
Eräs vierailija oli nähtävästi ollut sisällöstä eri mieltä.
Halli on kyllä kaikessa karuudessaan todella tyylikäs paikka.
Jos asiat etenee niin kyllä täällä kelpaisi kaljunkin moshata metallimusiikin tahtiin tai
hupparikansan pomppia hiphophoorayn soidessa.
Harmi vaan että remontti vaikuttaa etenevän kovin hitaasti.
Osittain seinäpinnat on jo rempattu,
mutta paljon näyttää olevan yhä tehtävää.
Siihen aikaan kun nuo spreijaukset on joku agenttina suihkinut,
oli kaupungissamme vallalla vielä
Stop Töhryille - projekti, joka perustui
Yhdysvalloissa kehitettyyn Rikkinäisten ikkunoiden teoriaan
Teoria on joskus eri kuin käytäntö, mutta fönarit oli ainakin säpäleinä.
Nosturimies oli ilmeisesti bommannut juoma-altaan
yläpuolelle käyttöohjeen. Kirjoittajan sisälukutaito
taisi kuitenkin olla ensimmäisestä rivistä päätellen hieman ruosteessa.
Kerroksista löytyi kuvallista viestintää.
Joku oli laittanut omistuskirjoituksen äidille mukaan.
Vieraanvaraisuutta muualta tulleille
Back to Basics
Yläkerroksista näki suoraan tulevalle työpisteelleni,
mutta ehtyvän auringonvalon takia kiersin kamerarundin kerroksissa
ennen kuin aloin maalata.
Vintillä olikin tanssit jo käynnissä
Punttiksen vakiovuoroja näytti varanneen
Young Cobra, Tissi Asir, Poz, Juhlaviikkojen luokkaretki,
ja muut.
Treeniaika on käytetty hyvin
Italo Gigolo diggaa tanssia.
Nice.
Ikkunan läpi koitin rooftoppejakin kuvailla,
mutta ehjänä pysyneet ikkunat oli niin likaiset, ettei
juurikaan läpi nää.
Maisematoimisto
Varoitus toisella kotimaisella.
Tack så mycket.
Fiilistelyt sikseen ja hommiin.
Koreografi Sonya Lindfors halusi maalauksen, joka kuvaisi
"pitkäaikaista nykytanssiryhmää, joka on uudelleen brändätty muttei liian cool."
Väritoiveena kulta, hopea, harmaa, musta, valkoinen ja pinkkiä hilusti.
Isoveli valvoo kuinka duuni etenee.
Hissun kissun vaapula vissun.
Siinä se.
Ei liian vaikealukuinen tai blingbling, mutta sillee semisti.
Ensi-ilta tuli nähtyä, hyvä show!
Paljon odottamattomia käänteitä, hämmennystä, naurua, tarinaa..
Jossain toi piissikin taitaa olla.
Mene katsomaan nyt kun se on tarjolla. Jos ei nykytanssi ole tuttua,
ei haittaa yhtään, kärryille pääsee ja mukana pysyy.
Jos epäilyttää, tsekkaa esityksen teaser:
