Näytetään tekstit, joissa on tunniste evu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste evu. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Jääkiekkojuttuja, kustomointia ja kaverisuhteita


Tässä alkaa olla jääkiekkokevät aika pitkälti paketissa. Keskiviikkona Pori ratkeaa liitoksistaan ja kannu pääsee Porin Torille...erittäin hyvä niin. Jollen kannattaisi Nordiksen kissapetoja (syteen tai saveen) niin ehdottomasti seuraavaksi kiinnostavin konkkaronkka löytyy Karhu-oluen kaupungista.

Kolmas kiinnostava joukkue, jolla myös on punaista peliasussaan, löytyy Vantaan Myyrmäestä. EVU:n hallissa tuli muutama vuosi luistimia kiristeltyä ja juomapulloja täyteltyä, kun oma pikku-ukko pelasi joukkueessa ja iskä oli mukana huoltoringissä. Jääkiekkohan on hieno laji ja veskareilla monesti hienot kypärät. (nokkela aasinsilta..?)

Tässä tullaan nyt sellaiselle aihealueelle, joka on ollut korostetun mukavaa puuhailtavaa: Nuoret innokkaat urheilijat, jotka pyytää toteuttamaan itselleen yksilöllisen maskin veskarihommiin. Tottakai olen halunnut koittaa olla luottamuksen arvoinen ja toteuttaa toivottuja visioita. Kolme maskia on nyt tullut tehtyä ja vaikka jokaiseen projektiin onkin mennyt tunteja urakalla, on poikien kasvot vastaanoton yhteydessä ollut joka kerran mukavaa nähtävää.

Tänään koitti tuoreimman luovutus ja tällaista meininkiä oli tapahtunut sitä hetkeä ennen:

Vähän vanhaa, vähän uutta, vähän lainattua ja vähän sinistä.



Lähtökohta oli tässä

Alkuun tietysti on ensin muutama meili puolin ja toisin, tai tapaaminen jossa toiveet selvitetään. Mallikuva on aina paikallaan, tai ainakin jotain sinne päin.

Mallia haluttiin tässä tapauksessa jo olemassa olevasta maskista.


Ensin sketsaus liidulla, niin on helpompi korjailla

Hyvä ystäväni Lyijy Kynä otti seuraavan roolin

Eteen haluttiin nimi "silleen aika pyöreillä kirjaimilla ja sit niissä sellasii pieniä palloja  niinku ois spreijattu"

Useita tunteja ja monia työvaiheita myöhemmin

Vasemmalla "NO pucks allowed!"

Otsassa "Not on my watch"


Leuassa pelurin nimi

takana kaupungin vaakuna ja Suomen lippu

Aiemmat EVU-kypärät on näyttäneet tältä:

Mikko oli "esikoinen"

Toiseen tuli pari pelaajahahmoa

Ennen lakkausta kuvattaessa kiilto ei tietenkään ole parhaimmillaan

Nyt kuitenkin täytyy laittaa kypärien osalta kioski kiinni. Niin mukava kun niitä onkin tehdä, niin aikaa menee käyttämieni menetelmien kanssa liian kauan. Muut kypärämaalarit joita tiedän, käyttävät yleensä kynäruiskua ja sapluunoita. Itse suosin tässäkin tapauksessa lyijykynää, maalitusseja sekä spraymaalia. Sama juttu oikeastaan myös kenkäkustomointien kanssa. Niin monia mukavia tyyppejä on kenkiä pyydellyt mutta valitettavasti aika ei riitä siihen enää. Jotta saisin työstä sellaisen joka itselleni kelpaa, menee siihen itse työhön helposti 5-8 tuntia ja suunnittelutapaamiset päälle. Kuitenkaan näistä kustomointihommista ei kovin montaa kymppiä voi pyytää korvausta, koska työtuntien mukaan laskutus olisi helposti useamman satasen luokkaa ja kovin moni sukankuluttaja ei sellaisia rahoja voi jalkineisiin tai kiekkovarusteisiin upottaa. Ikävä sanoa, mutta huono busines jos lompakolla ajattelee.

Viime aikoina olen saanut lisäksi sen verran lähipiiriltä palautetta ajankäytöstäni, että pakko alkaa karsimaan. Vaimohan tietysti on jo pidempään kyseenalaistanut työskentelykellonajat, mutta nyt kun lähiviikkoina myös pikkusälli, oma isä sekä muutama yhteistyökumppani ovat kyselleet jaksamisestani ja hiljattain kaksi moooonen monen vuoden takaista erittäin hyvää ystävääni ovat kertoneet kokevansa ystävyytemme kuihtuvan osaltani... Tänään yksi kaveri soitti ja kesken keskustelun kysyi miksi olen vihainen. En kuitenkaan ollut, vaan kiireinen (taas).

Ehkä nyt viimein on oikeasti aika ottaa vähän iisimmin ja koittaa opetella sanomaan "ei kiitos". Vapaa-ajan maalaamiset on jääneet ihan nollille ja liian monta puhelua on pitänyt jättää vastaamatta. Kyllä toki tilauksia teen vastedeskin, mutta muutaman kympin jutut täytyy jättää väliin. Lastenhuoneita ja muita isompia juttuja teen yhä mielelläni (Aaro ja Chiira: Turtlesit on mielessä), mutta ajankäyttöä koetan järkeistää ennen kuin tikitys lakkaa. Varsinkin kun tällä hetkellä sen opiskelun pitäisi olla pääasia.

Myös Funk Onin puheenjohtajuus on taakse jäänyttä, jatkossa lippua kantaa Heinen Tomppa, DJ Osame ja graffitimaalari Legal nimilläkin tunnettu tyylikkään funk-parran omaava herrasmies. Jäsenistöön kuulun toki ja tapahtumissa pörrään aina silloin tällöin hanskat maalissa.

Seuraavakin postaus tulee liittymään jääkiekkoon, mutta samalla myös vankilaan?!
Sitä odotellessa: hyviä lomapäiviä...mulle ;)






sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Joulukalenteri 16

Näin joulun alla on pikkuleipäsesonki huipussaan ja siitä syystä tähänkin blogiin on päässyt muodostumaan perinne: viikonloppuisin piparipäivitys. Ensin oli se Basson pipari boombox, sitten Havukosken maalattu piparkakku-ukko ja viikon päästä tulee jotain muuta. Mutta sitä ennen mennään jääkiekon pariin, koska Suomen maajoukkueessa on tullut tutuksi eräs EVU:n kasvatti, jonka pelinumerona on ollut tämän päivämäärän mukaisesti nro. 16

Eli Myyrmäen Jäähallilla on vuositain EVU:n isännöimä junnukiekkoturnaus: http://www.hopeakiekko.net/ joka pari vuotta sitten oli nollanollien järjestämänä. Hauskat kisat vaikka mestaruus menikin meidän kundeilta sivu suun. 

Kisakahvioon tarvittiin myyntituotteita ja koska mokkapalat ja pizzaslicet on parhaat myyntiartikkelit, niitä on kaikissa turnauksissa aina. Mutta tietysti kun on kysyntää, pitää olla myös tarjontaa. Itse kuitenkin päätin toimitaa myyntiin vähän erilaisia kahvikupillisen kavereita. Joukkueellisen piparipelureita: 


Neljä hyökkäysketjua, kolme pakkiparia. 



Tässä joukkue vielä oli pukuhuoneessa vaatturia venttaamassa.


Sinänsäkin turnauksessa oli mieleenpainuva tilanne, että finaalimatsiin oli itselleni merkitty toimitsijavuoro. Yleensä vastaavissa tilanteissa pyrin säätämään itseni jäähyvahdiksi jolloin toisella kädellä toimin musavastaavana. Mutta silloin kuulutuspenkki oli ainoa jäljellä ollut vaihtoehto, joten ei muuta kun Mertaranta mielessä kuuluttamaan loppuottelua. Kivasti se lopulta sujui vaikka ei varmasti totuttujen kaavojen mukainen selostelu ollutkaan. Mutta tulipa sekin koettua.