Välillä tulee eteen tilanteita, joissa yhdistyy ruoka ja kulttuuri,
rennolla mutta reippaalla otteella.
Eli vähän tarkemmin KATUruokaa ja KATUkultturia tällä kertaa.
Ex-ravintolakokille ja nykyiselle graffitityöläiselle se on kiinnostava yhdistelmä.
StreetFoodCarnival oli tulossa Kaapelitehtaalle ruoka-autoineen ja peräkärryineen.
Tiedossa olisi fish&chipsejä, burgereita, pulledporkia ja vaikka mitä
muuta herkullista mutustettavaa.
Sekä tietysti lipitettävää; kahvia, teetä, siidereitä, lonkeroita ja limppareita.
Viimeiseen liittyen Hendenvaaran Toymiston kuumalinja pirisi
ja seinämaalari pyydettiin apuun perjantai-illaksi.
Säkkituoliloungeen tarvittiin logo seinään.
Sikälikin tilaus oli kiinnostava juttu,
että niistä kahdesta kuuluisasta kasvisuutejuomasta juuri tämä
merkki sattuu olemaan omasta mielestäni parempaa.
Eihän siinä muuta kuin 1940-luvulta peräisin oleva logoprintti malliksi,
hihat ylös ja hommiin.
Valkoisella valkoiselle sketsaillessa piti kuitenkin olla suhteellisen tarkkana,
koska seinän pohjavärin mukaista lateksia ei ollut tähän hätään olemassa.
Valkoisten lainien ollessa tarpeeksi "sinnepäin", tuli sinisen vuoro.
Mallikuvan logo oli toki punaisella, mutta muutamia vuosia sittenhän
Pepsi vaihtoi tunnusvärinsä virallisesti siniseksi.
Joten sellainen siitä sitten tuli.
Vähän piti valkoisella reunoja skarppailla kuitenkin,
joten valkoiset paksut outlinet tekstiin laittelin lopuksi.
Se ei paljon kuvissa näy, mutta antoi silti vähän lisää näyttävyyttä.
Vapaalla kädellä ihan jees lopputulos.
Sunnuntaina pääsin itsekin paikalle poikkeamaan,
itselleni tyypillisesti viime metreillä.
Ajattelin etten siihen pahimpaan ryysikseen lähde vaan mieluusti jään
häntäpäähän vähän väljemmin hämmästelemään.
Paikalla oli mitä mainioin meininki ja mehevät tuoksut.
Tapahtumassa oli myyjiä monesta maasta ja monin menuin varautuneena.
Yksilöllisin myyntipiste oli hassunhauska mustan munan muotoinen BBQ-kioski.
Rupisesta asuntovaunusta kovalla duunilla on syntynyt musta liekehtivä timantti.
Astetta jouluisempi fiilis tuli tästä myyntipisteestä,
mielleyhtymä brittipuhelinkioskiinkin kävi mielessä.
Paikalla leijaili hienoinen savuvana katonrajan alapuolella,
vähemmästäkin käristämisestä hihat palaa, tai ainakin pihvit.
Ilmanvaihto pelasi kyllä avointen ovien ja ikkunoiden kautta,
eli tukehtumisvaaraa tai häkämyrkytystä ei tarvinnut ajatella.
Vaikka kello kävi jo viimeistä puolituntista, väkeä riitti yhä.
Sain pari safkalippua tilaajalta joten toki ne oli tuhlattava.
Päätin jättää munagrillivierailun seuraavaan kertaan ja tilasin
Ruotsista tulleilta yrittäjiltä Burger from Hell:in.
Epäilin vähän olisiko se liian tulinen makuuni, mutta
eipä hätää. Aika mieto on ruotsalainen helvetti, näköjään.
Iloinen Joe huuhteli kurkunpäästä viimeisetkin pippurit ja
kokonaisuus oli oikein makoisa.
Säkkituoliloungessakin näytti porukka viihtyvän mainiosti.
Jopa niin hyvin ettei itselleni ollut tilaa, eli
suunnistin narikkaa kohti.
Vielä olisi saanut Stadin Paahtimolta jälkkärisumpit hankittua,
mutta en viitsinyt enää iltamyöhään päiväkahveja imailla.
Lisää ja parempia kuvia eventistä löytyy mm.
Tällainen alempi fotokin tuli jossain somevirrassa vastaan,
valitettavasti kuvaajasta ei ole tietoa.
Mutta loppuun tietysti videota....
Tällä kertaa kaivelemalla löytyi logon tyyliin sopivasti
kiva retromainos, jossa myös Kaapelitapahtuman lamppurivistökin
natsaa fiilikseen.
