sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Hende: "Here 2 Stay?"

Tänään siis on se päivä, jota on odotettu. Nyt saa vihdoin kertoa kunnolla mitä on meneillään ja miksi viime ajat olen ollut poissa koulun penkiltä ja graffitiseiniltä sekä "miksei musta kuulu mitään". Syynä kaikkeen on taide. Sattuman kauppaa tavallaan, mutta hyvän sellaisen. Hivenen taustaa, miten juttu meni:

Kuten siis jo aiemmin olen kertonut, niin selkärangan murtumiseni jälkeen oli keksittävä millä tulen jatkossa sitä elantoa saamaan, kun kaikki raskaammat fyysiset työtehtävät on kielletty. Sinänsähän ajatuksia ja haaveita oli jo valmiina taiteilijaurasta, mutta koska minkään valtakunnan todistusta ei taiteiluista ole, niin aika toivotonta niitä duuneja on siltä alueelta metsästää. Yritetty on; paksu nippu työhakemuksia on lähtenyt mainostoimistoihin, kirjakustantamoihin, suunnittelufirmoihin, eri kaupunkien nuorisotoimiin jne. Vaikka kokemusta ja opittua tietoa on korvien välissä paljonkin, niin 99%:sesti haettavissa duuneissa kaivataan paperilappua, jossa joku luotettava ja arvostettu opettaja kertoo että opiskeltu on. Siksi siis oli luonnollinen askel, että hakisin koulutuspaikkaa. Kevään 2012 yhteishaku oli meneillään ja koska olin sisällä laitoksessa, Synapsian sosiaaliohjaajan kanssa kartoitimme opiskelupaikkaviidakkoa, aikaa hakuajan umpeutumiseen oli pari viikkoa. 

Sairaslomalla olisi tietysti voinut myös levätä. Mä piirsin.
 Lopulta laitoin hakemukset neljään kouluun (pari kulttuurituotanto-linjoille ja pari graafisen suunnittelun pariin). Ennakkotehtäväthän piti tietysti tehdä ja aika nopealla sykkeellä rypistin jotain kasaan. Hakupaperit vein viimeisen puolen tunnin aikana Helsingin Metropoliaan ja Lahteen ajoimme vaimon kanssa viemään Muotoiluinstituuttiin paperit myös vaikka kellonaika olikin jo ummessa, haku-kirjekuoren sain kuljetettua kuitenkin vahtimestareiden kopin postilaatikkoon,  vaikkei se mihinkään johtanutkaan. Opiskelupaikka valmistavaan koulutukseen jäi saamatta. Piti keksiä muuta. Tutkin vaihtoehtoisia kouluja kansanopistopuolelta ja kävin HEO:ssa yrittämässä. Tyhjä kortti käteen. Sitten Laajasalon Opisto, jonne lopulta pääsin sisään. Lukuvuosi onkin ollut mukava ja opettajamme Vesa Ilmarannan sekä muiden maikkojen ansiosta ei todellakaan ole tullut aika pitkäksi. Oppituntien lomassa on tarinoitu vaikka mitä ja heitelty monenlaisia ideoita ja visioita. 

Piirustuksen opettajamme Tiina Aromaa kysyi eräällä tunnilla, olisiko kellään ehdotuksia mielenkiintoisista paikoista, jonne voisi mennä piirtämään miljöötä mallista. (Syksyllä olimme piirtämässä jo mm. Linnanmäellä ja Kansallismuseossa.) Ehdotin muutamaa paikkaa, joukossa myös Katajanokan Vankilana suurimman maineensa kerännyt Best Western Hotelli Katajanokka. Tiina innostui vankila-ajatuksesta niin paljon, että kävi pian paikanpäällä kysymässä piirrosmahdollisuutta. Hotellilla hän tapasi myynti- ja markkinointipäällikkö Pipsa Kyöstiön ja naisilla synkkasi niin mukavasti, että Tiina sai hyviä uutisia koulussa kerrottavakseen. Asia eteni edelleen; kuviksen linjalla on aina aiempina vuosina ollut kevätnäyttely oppilaiden töistä. Tänä vuonna myös ja asiasta oli ollut puhetta Pipsan ja Tiinan kesken, josko näyttely pidettäisi Skattalla. Lopulta luokan oppilasmäärästä ja muutamasta muusta syystä johtuen luokan näyttely pidetään kuitenkin toisaalla. Kuullessani Tiinalta että eristysselliin olisi ollut mahdollista viedä taidetta, sanoin välittömästi ottavani selvää, jos voisin pitää sellinäyttelyn itse. Valmiita töitä oli tietysti nolla, mutta jos tuollainen mahdollisuus avautuu niin silloinhan se on otettava! Ajatus sopi Tiinalle oikein hyvin ja kun menin Pipsan juttusille melkein samantien, niin myös hän oli mukana juonessa välittömästi.

Skattan kivitalo,
foto: Lari Järnefelt
Galleria... 
...eristysselli
Ottaen huomioon, että edellämainitut keskustelut käytiin maaliskuun alussa, on juna kulkenut siitä lähtien aika lujaa... Oli keksittävä aiheita duuneihin, hankittava materiaaleja, suunniteltava tapahtuman kokonaisuutta, jne. Ajatustyötä tehdessä tuli myös mieleen eräs vanhempi idea jota voisi kenties viritellä näyttelyn jälkimainingeissa (mutta siitä sitten joskus lisää jos asia etenee). Siihen liittyen kuitenkin kerroin luottofotaaja-ystävälleni Feltin Larille suunnitelmista ja kuten tiedossa on, Laria ei tarvitse kauaa houkutella. Vastaavalla innokkuudella "joo mennään heti, mä oon messis"- tyylisiä ystäviä on vuosien varrella ollut tarkkaan ottaen 3 kpl: Nikkasen Tamo yläasteella, Signmark-Marko ja Lari. Iso lauma muitakin hyviä tyyppejä on toki, mutta he käyttävät yleensä ehdotusten pohtimiseen pidempään kuin puoli sekuntia. Lari halusi panostaa asiaan myös paljon ja ehdotti jos tehtäisi "making of"- video näyttelyyn valmistautumisesta. "No tottakai!" vastasin kysymykseen.

Treella käytiin materiaalihaku matkalla
Foto: Lari 
Jo pelkkä perjantaina julkaistu Videon teaser on katsomisen arvoinen. Kun linkkasin ennakkomainoksen äidilleni meiliin, oli vastaus kiinnostunut ja kannustava, joten heitin myös koko videon perään. Vastaus oli vähän hämmentyneempi, kun mutsiparka mietti että "minua tuntemattomien silmin saattaa vaikuttaa siltä, että olen ensin maalaillut ympäri kyliä ja sitten joutunut linnaan".  Näin ei tietystikään ole.
 Itselläni ei ole rikosrekisteriä, enkä ole kärsinyt tai kärsimässä vankilatuomiota oikeasti.
 Mutta moni on.
 Se näyttelyn perimmäinen tarkoitus onkin; herättää katsojalle kysymyksiä aiheista:

- miksi vankilaan joudutaan,
- olisiko kakku voitu välttää,
- oliko rangaistus oikea,
- mitä tuomiosta seuraa,
- miten siitä selviää

Sinänsäkin on mielenkiintoista toteuttaa tuollaisessa paikassa sijaitseva näyttely, osittain graffitimaailmaakin sivuten. Seinille kirjoittaminenhan on vankilassa hyvin yleistä, sillä vanki voi koettaa paeta todellisuutta, aivan kuten vaikkapa päiväkirjaa kirjoitettaessa muurien tällä puolen.

Tauluideoita on reilut 20 listattuna irtolapuille ympäri kämppää, muutama valmis duuni ja tosi monta vaiheessa. "Ihan pikkusen" valmisteluihin vaikuttaa myös se, että samaan aikaan myydään asuntoa ja näyttöjen tieltä on tarvikeaineita siirretty sinne tänne "pois tieltä" ja mm. tuo herkullinen tiilipöly on nyt jossain hävyyksissä tällä hetkellä. Toivottavasti löytyy, sille olen kaavaillut aika loistavaa roolia näyttelyssä.

Tämä on jo valmiiden joukossa

Tämä ja moni muu vaiheessa

Laatikollinen Avaimia?

Se aiemmin postaamani kiekkoilijapiirros-huutokauppa tuli myös tämän tapahtumaketjun aiheuttaman aivomyrskyn seurauksena. Eli vähän hässäkkää on ollut ja moni homma on saanut väistyä tämän projektin tieltä. Myös videokuvaukset veivät tietysti aikaa itse taiteilulta, mutta kun kasassa olevaa materiaalia katsoo, niin ei harmita yhtään! Mikä parasta, tällaisen projektin parissa pystyy myös ojentamaan pientä jeesiä muille frendeille ja yhteistyökumppaneille. Siitä syystä kiittelen  Scurea biusasta, Osumaa paidoista, shout outit myös mukana matkalla oleville Funk On ry:lle, sekä 5:1 Zulus Scandinavialle

Suurimmat ja nöyrimmät kumarrukset ansaitsevat tietysti Lari, Pipsa ja Tiina.
Kiitos luottamuksesta.

Blogitekstien loppuunhan monesti viskon musavideoita. Tällä kertaa seon tähänastisista
henkilökohtaisin...




Hende: "Here 2 Stay", official making of the art exhibition

Pysy kartalla mitä tapahtuu: seuraa jatkouutisointia näyttelyn




2 kommenttia:

  1. hieno näyttely,ehkä opetus viraston ensimmäisille luokille sopiva paikka,ja perustuslaki vihko kirjastosta oppi aineiksi

    VastaaPoista
  2. Hivenen epäselväksi jäi viestisi sisältö, mutta näyttely on nyt pystyssä koko kesän. Tervetuloa tutustumaan

    VastaaPoista