Teurastamon lumigraffiti "TALVI"

Laskiainen on nurkan takana. 

Muuten hyvä, mutta lumi puuttuu.

Se oli vähissä jo pari viikkoa sitten, kun Helsingissä vietettiin
Teurastamon Talvirieha - tapahtumaa 15.2.2014.

Ohjelmaan oli kuitenkin sovittu lumigraffitia ja sovitusta pidetään kiinni.

"Suomen (ehkä) pienin, mutta (kenties) tehokkainTuottaja"

Nina Ruotsalainen hoiti homman ja

hankki lumikasan jäähallista.  

Meikäläinen alkoi hommiin.

Luonnos oli toki olemassa, mutta päätin jättää possun ja lampaan pois, 

jottei tila menisi liian ahtaaksi.

foto:Wäinö

Lauantai aamuna monessa perheessä vanhemmat vetelivät hirsiä punkan pohjalla.

Samaan aikaan Teurastamolla: Nieminen sahasi lumihankea.

foto: Wäinö

foto: Wäinö

Kun karkeat linjat oli sahan, jääpallomailan ja lumilapion kanssa kaiverrettu, homma jatkui rippilahjaksi saadun kakkulapion ja muovisen keittiöveitsen kanssa lopullisten muotojen aikaansaamiseksi.

Kun runko tuli valmiiksi pääsin värittelemään.

foto: Maria Miklas

Pikkuväki oli ihmeissään seuraamassa mitä tapahtui; 

useampikin aikuinen selitti muksuileen kuinka "setä piirtää lumeen".

Tietysti  oli myös kiinnostuneita, jotka halusivat kokeilla miltä maalattu lumi tuntuu käteen. Pari ohikulkijaa kommentoikin: "Tekisi mieli haukata kun näyttää ihan mehujäältä".

Vaikka sää ei ollutkaan paras mahdollinen, 

tapahtumalla oli mukavasti kävijöitä. 

Muuta ohjelmaa oli myös tarjolla kivasti:

-paistettua makkaraa ja Teurastamon talvieväitä,

- maalaistentorilta tuttuja myyjiä,

-lastenmusiikkia soittava rokkibändi

- sekä tietysti hyvää mieltä ja reipasta ulkoilua koko perheen voimin

http://statigr.am/p/656367399464368530_332008613

Instagramistakin löytyi kuulemma satunnaista saldoa maalaushommista (yllä), 

kiitos vaan kuvaajalle, kuka lienetkin nimimerkki "heiniiain".

Sen verran kylmäksi keli kuitenkin meni että kesken lumileikkien piti käydä hörppäämässä kuppi mokkaa Tuottaja Ruotsalaisen konttorilla. En tiedä kuka sisustusratkaisun on suunnitellut, mutta raikkaan Huvikumpumainen meininki ja nerokas tilankäyttösuunnitelma laittoi hymyilyttämään.

Kun borkat oli imailtu, palasin märkine sukkineni nietoksen kimppuun

ja ennenpitkää homma olikin pulkassa.

Pakolliset poseeraukset oli toki otettava.

Viikkoa myöhemmin maalaus oli yhä jäljellä, mutta 

vahvasti rapistuneena. 

Lumigraffitin parissa puuhailu on aika pienen piirin harrastus. Maailmalla sitä on tehty jonkun verran, mutta koska kaikkialla lunta ei ole, joka maassa juttu ei onnistu. 

Helsingissä alan harrastajia on oikeastaan kaksi.

Minä ja Supafly- organisaation Antti Salminen. 

Sattumalta me molemmat teimme tämän vuoden duunimme lähes samaan aikaan, toisistamme tietämättä ja melkein naapuritonteille. Supaflyn fb- päivityksestä huomasin, että Antti oli muutaman lumitaiteilijan kanssa valmistaneet omaansa viikon verran Reaktoria varten Suvilahteen.

 Talvi-piissihän rakentui sinne Teurastamolle, Itäväylän toiselle puolelle.

Supaflyn tekniikka on hieman eri, he käyttävät isoja muotteja, joihin lumi pakataan tiukasti, 

samaan tapaan siis kuin vaikkapa muksujen hiekkakakut.

 Kun muotit on poistettu, isosta palikasta muotoillaan kirjaimet.

Reaktori-piissin maalauksesta he tekivät myös videon:

Supafly: Reaktori-lumigraffiti

Eli jos lumihommia tekee mieli laskiaisena, niin ei muutakun jäähallien takapihoille kirjaimia rakentamaan. Tai lupaseinille maalaamaan.

Jäbä Leisson

Viikonloppuna tuli koettua valtaisa pettymys.  Tai oikeastaan kaksi. Suomen kiekkojoukkue missasi olympiafinaalin,  mutta se tarina sai onnellisen lopun, kun Leijonalauma sai kuitenkin pronssimitalit.

Mitskujen varmistuttua helpotuksen huokaus  jäi kuitenkin lyhyeksi, kun seurasi vielä suurempi järkytys: Jäbä Leisson passitettiin kotiin Putous-ohjelmasta.

 Jos jollekulle on jäänyt epäselväksi, mistä on kyse,

 löytyy viralliset faktat MTV3:n Putous- sivuilta:

 Jäbä Leisson 

Punavuorelainen pipopää  oli ehdottomasti jengin Kingi, huikee kreaaja, joka olisi ansainnut voiton kotiin. Kaikki kunnia Imatran Antskullekin, mutta Ymmi jos kuka olisi jo ansainnut päästä vapaalle irvistelemään. Sketsihahmokilpailun kannalta olisi ollut hupaisampaa seurattavaa, kun finaalissa olisi ollut vastakkain Antsku ja Jäbä;  naiseksi pukeutunut mies ja mieheksi pukeutunut nainen. 

Shokkiuutiseen oli tietysti reagoitava. Päätin jälleen käyttää ”isoa mielipidekirjoitusta” ja sketsasin kunnianosoituksen Jäbälle.

 Sunnuntai-aamuna suuntasin Suvilahteen. Teeman mukaisesti Jopolla.

Mestoille saavuttuani bongasin roskiksen vierestä punaista messumattoa, sille löytyi käyttöä juhlan kunniaksi ja askartelin peinttausleissonin matolla seisten. 

Matkoineen hommaan hurahti duunipäivän verran, 8,5 tuntia. 

Duuni oli valmis 23.20, eli yökuvan värisävy vääristymät aiheuttivat paluun tänä aamuna uudestaan Suvariin. Matto oli vielä roskiksen vieressä, jonne sen illalla palautin, joten sain onneksi viriteltyä tilanteen uusiksi.

Kreasin maalauksen niin luovissa tiloissa että valitettavasti tsufeetaukokin jäi pitämättä.

Tosi harmi että Jäbä lähti liian aikaisin, mutta kiitos näistä hetkistä, 

jotka saimme nauraa seurassasi lauantai-iltaisin.

Loppuun jäbän ensiesiintyminen Katsomo-palvelusta. Kun jakso tuli teeveestä, tapahtui haagalaisessa kolmiossa välitön putoaminen: 

Jäbä Leisson Putous 2014

"Huikee meininkileisson, eipä vissiin!"

Olympiahopeamitalistit Peetu ja Enni

Lumilautailija Enni Rukajärvi näytti juuri urheilevalle maailmalle

 Sochin talviolympialaisissa kuinka niitä mitaleita otetaan.

Muutama vuosi sitten maalasin hänet Messukeskukseen kultatuoliin.

Se kuinka tapaus toteutui, oli lähes vahinko.

Selityksenä pieni aikahyppy vuoteen 2010 Hyvinkäälle:

Talvella 2010 luin lehdestä jälleen kerran pipopäisen 

Peetu Piiroisen sankariteoista. Suurmies pikkukaupungista oli ottanut toistamiseen lumilautailun maailmancupina tunnetun TTR Cupin  voiton hanskaansa. 

Jo aiemmin, helmikuussa 2010 Sveitsin rinteiltä ponnistava snoukkari 

saalisti Vancouverista olympia hopeaa. 

Halusin nostaa Peetulle pipoa, joten sketsasin luonnoksen ja lähdin Hyvinkäälle.

Paikallisen kirjaston viereen oli kesäkuussa avattu luvallinen maalausseinä ja ajattelin että kaupungin sankaripoika seinälle maalattuna aiheuttaisi paikallisille hymyjä suupieleen.

Saapuessamme paikalle marraskuisena iltana kaverini kanssa olikin tiedossa aika tarkkaa maalausta; työmaa-aidan edusta oli kaivettu auki putkitöitä varten. Seinän vieressä oli ehkä 40 cm leveä "hylly", josta maalauksemme suihkuttelimme. Kaveri maalasi nimensä lisäksi Masters Of The Universe- hahmon joka Peetun vieressä tuijottelee.

Kauempaa valokuvatessa tuli myös hauskasti mukaan kysymysmerkki kauppakeskuksen mainoskyltistä, mutta sehän vain sopi kokonaisuuteen; 

kyllähän se on suuri arvoitus, mitä kylmähermoiset urheilijat pitävät ajatuksensa kasassa hermoja raastavina hetkinä ennen urheilusuoritustaan.

Kuva onnistui ihan mukavasti muuten, mutta kotiin palattuani tajusin valokuvasta

unohtaneeni maalata kulmakarvat.

Peetu sai olla pitkään rauhassa vaikka muut maalaukset vaihtuivatkin seinällä, 

ilmeisesti paikalliset sekä vierailevat maalaritkin pitivät kunnianosoituksestani. 

Vuotta myöhemmin tuli yllättävä yhteydenotto Suomen Lumilautaliitolta, 

he halusivat saada Board Expon messuosastolleen lauman maalattuja snoukkareita.

Sputnik Snowboarding-seuran aktiivit olivat nähneet Peetu-maalauksen ja saaneet siitä idean messuosastoa silmälläpitäen. 

Tehtävänä oli toteuttaa seinämaalaus vanereille, 

jossa olisi Lumilautamaajoukkueen jäseniä.

Koska kaikki eivät mahtuisi, valitsin toteutukseen viisi laskijaa joiden kasvoista tein snoukkalehtien ja googlen kuvahaun perusteella karkeat lyijykynäluonnokset.

Janne Korpi

Peetu Piiroinen

Enni Rukajärvi

Antti Autti

Markku Koski

Visio oli saada ryhmäkuvaan iloinen ja humoristinen tunnelma, urheilulajista joka ei tosiaankaan ole kaavojen kangistama vaan hauskanpitoa kaveripohjalta. 

Maalauksen toteutus tapahtui Vantaalaisella teollisuusalueella, 

Burtonin maahantuojan lastauslaiturilla eräänä talvipäivänä.

Kasvojen lisäksi mallina oli kuva maajoukkueen edustusasusta, 

jotta vaatetus olisi asianmukainen ja yhtenäinen.

Asennot ja ympäristön sekä lumilautojen grafiikat keksin päästäni.

Pitkän päivän jälkeen duuni oli valmis. 

Muutamia itseäni häiritseviä virheitä sinne kuitenkin jäi, 

joita olen kuluneina vuosina kironnut mielessäni.

 Onneksi tilaaja oli kuitenkin tyytyväinen, 

jatkokeikkakin tuli myöhemmin, mutta siitä ehkä lisää joskus toiste.

Messuilla maalattu seinä oli valaistuna ja yleisökilpailussa oli tehtävänä kuvata itsensä maalatun maajoukkueen kanssa ja kerätä facebookissa tykkäyksiä valokuvalleen.

Tänään on taas joukkuetovereilla syytä nostaa Enni kultatuoliin 

ja juhlia jälleen uutta merkkipaalua talviurheilulajien historiassa.

Tällä kertaa en linkitä loppun musavideoita, vaan ääneen pääsee neiti itse:

Meet professional snowboarder Enni Rukajarvi 2013 

Paljon Onnea ja peukut pystyyn koko Olympiajoukkueelle!!

Snowman can paint!

Pitkän pakkasjakson jälkeen tuli suojasääkin lopulta 

ja pikkuväki on päässyt muovailemaan lumiukkoja.

Poiketessa maalikaupassa iltasella, tuli idea. 

Auton lumilapio käteen ja loppu oli lasten leikkiä.

Huomenna menen maalauskeikalle, jonne piti hankkia

 sinistä, liilaa, valkoista harmaata ja punaista.

Pitihän ne spraypurkit koeponnistaa.

Maalaustakki ja rengasliitu takakontista auttoi stailauksessa.

Lumiukko otti tilan haltuun ja laittoi kannut taskuun.

"Yläfemmaa peinttareille"

Lumimies on eri mies ja lapsi on terve kun leikkii.

Heippa.

Alamäkiluistelu: Red Bull Crashed Ice 2013 vs 2014

Kuten perjantaina kertoilin, niin viikonlopun aikana tapahtui Serenassa isosti.

Alamäkiluistelun MM- sarjan avausosakilpailu vei luistelijat laskettelurinteeseen:

http://www.redbullcrashedice.com/fi_FI/

Hieno laji, hyvä meininki. Viime vuoteen verrattuna oli muutamia muuttujia;

- pidempi autojono

- vähemmän pakkasta

- enemmän yleisöä
- vieläkin parempi show
 - Saukkonen & Leppilampi

- Kutsuvieras skaba

Tässä kuvaraporttina 2013 tapahtuma alkuun:

Viime vuonna kaapin paikan näytti 

Miikka Jouhkimainen ottamalla voiton kotiin kisassa

sekä tyylikkäällä toiminnallaan palkitsemisen yhteydessä:

Perään 2014 tuoreeltaan:

Tänä vuonna menin paikalle kisan jo ollessa käynnissä.

Pari muutakin autoa oli samalla matkalla...

Ice Cold Red Bull?

Screeniltä näkyi että sirkus oli jo käynnissä

Tänä vuonna kisa myös televisioitiin. 

Kerrassaan mahtavaa että perinteisempien urheilulajien lisäksi 

vuoden sisällä on televisioitu myös breikkiä ja alamäkiluistelua.

Tällaista tukea uudemmat lajit tarvitsevat, 

jotta harrastajamäärät kasvaisivat ja pysyisivät elossa uusien sukupolvien löydettäväksi

Myös Herra Murphy oli tullut mukaan…

Jo muutaman kuvan jälkeen kameran akku ilmoitti olevansa finaalissa, 

vaikka kisa oli vielä kesken.

Onneksi matkassa oli myös GoPro pikkujäbältä lainattuna, 

joten sain videokuvaa kaikesta huolimatta.

Tässä klipissä Toni Heikkilä karsiutui jatkosta viimeisenä suomalaisena.

Tänä vuonna oli dramatiikkaa tarjolla, kun viime vuoden voittaja

 Miikka Jouhkimainen putosi jatkosta loukkaantumisen seurauksena.

Tauolla Axl Smith piti mäkimontun väen liikkeellä 

soittamalla klassikoita ja uutuuksia levylaukustaan.

Rinteessä raikui mm. Bomfunk MC:sin "Freestyler", 

sekä miehen omaa tuoretta materiaalia oleva "Rebels".

Tänä vuonna kisaan oli kutsuttu myös ns. "Julkkislähtö" karsintojen ulkopuolelta.

Kouruun astelivat Mikko Eloranta, Heikki Sorsa, Ville Galle ja Vesa Toskala.

 Lähdön voitti Eloranta, mutta Ville Galle lähti kuulemma 

viimeisestä sijastaan huolimatta "Voitolla Yöhön".

Pari kuvaa sain vielä finaalista niukin naukin napsittua pokkarillakin.

Voittajaksi selviytyi Marco Dallago Itävallasta voittajana, 

toiseksi sijoittui Fabian Mels Saksasta ja

 kolmanneksi kiirehti ranskalainen Pacome Schmitt.

Onnea vaan mitalikolmikolle, hieno kisa.

Mutta totuuden nimissä täytyy sanoa, että tyylikkyydessä olisi opittavaa Jouhkimaiselta palkintopallikäyttäytymisestä.

Onnea alamäkiluistelijoille maajoukkueleirille ja kauden kisoihin,

pitäkää pää kylmänä ja hokkarit kuumana!