Laskiainen on nurkan takana.
Muuten hyvä, mutta lumi puuttuu.
Se oli vähissä jo pari viikkoa sitten, kun Helsingissä vietettiin
Teurastamon Talvirieha - tapahtumaa 15.2.2014.
Teurastamon Talvirieha - tapahtumaa 15.2.2014.
Ohjelmaan oli kuitenkin sovittu lumigraffitia ja sovitusta pidetään kiinni.
"Suomen (ehkä) pienin, mutta (kenties) tehokkainTuottaja"
Nina Ruotsalainen hoiti homman ja
hankki lumikasan jäähallista.
Meikäläinen alkoi hommiin.
Luonnos oli toki olemassa, mutta päätin jättää possun ja lampaan pois,
jottei tila menisi liian ahtaaksi.
foto:Wäinö |
Lauantai aamuna monessa perheessä vanhemmat vetelivät hirsiä punkan pohjalla.
Samaan aikaan Teurastamolla: Nieminen sahasi lumihankea.
foto: Wäinö |
foto: Wäinö |
Kun karkeat linjat oli sahan, jääpallomailan ja lumilapion kanssa kaiverrettu, homma jatkui rippilahjaksi saadun kakkulapion ja muovisen keittiöveitsen kanssa lopullisten muotojen aikaansaamiseksi.
Kun runko tuli valmiiksi pääsin värittelemään.
foto: Maria Miklas |
Pikkuväki oli ihmeissään seuraamassa mitä tapahtui;
useampikin aikuinen selitti muksuileen kuinka "setä piirtää lumeen".
Tietysti oli myös kiinnostuneita, jotka halusivat kokeilla miltä maalattu lumi tuntuu käteen. Pari ohikulkijaa kommentoikin: "Tekisi mieli haukata kun näyttää ihan mehujäältä".
Vaikka sää ei ollutkaan paras mahdollinen,
tapahtumalla oli mukavasti kävijöitä.
Muuta ohjelmaa oli myös tarjolla kivasti:
-paistettua makkaraa ja Teurastamon talvieväitä,
- maalaistentorilta tuttuja myyjiä,
-lastenmusiikkia soittava rokkibändi
- sekä tietysti hyvää mieltä ja reipasta ulkoilua koko perheen voimin
http://statigr.am/p/656367399464368530_332008613 |
Instagramistakin löytyi kuulemma satunnaista saldoa maalaushommista (yllä),
kiitos vaan kuvaajalle, kuka lienetkin nimimerkki "heiniiain".
Sen verran kylmäksi keli kuitenkin meni että kesken lumileikkien piti käydä hörppäämässä kuppi mokkaa Tuottaja Ruotsalaisen konttorilla. En tiedä kuka sisustusratkaisun on suunnitellut, mutta raikkaan Huvikumpumainen meininki ja nerokas tilankäyttösuunnitelma laittoi hymyilyttämään.
Kun borkat oli imailtu, palasin märkine sukkineni nietoksen kimppuun
ja ennenpitkää homma olikin pulkassa.
Pakolliset poseeraukset oli toki otettava.
Viikkoa myöhemmin maalaus oli yhä jäljellä, mutta
vahvasti rapistuneena.
Lumigraffitin parissa puuhailu on aika pienen piirin harrastus. Maailmalla sitä on tehty jonkun verran, mutta koska kaikkialla lunta ei ole, joka maassa juttu ei onnistu.
Helsingissä alan harrastajia on oikeastaan kaksi.
Minä ja Supafly- organisaation Antti Salminen.
Sattumalta me molemmat teimme tämän vuoden duunimme lähes samaan aikaan, toisistamme tietämättä ja melkein naapuritonteille. Supaflyn fb- päivityksestä huomasin, että Antti oli muutaman lumitaiteilijan kanssa valmistaneet omaansa viikon verran Reaktoria varten Suvilahteen.
Talvi-piissihän rakentui sinne Teurastamolle, Itäväylän toiselle puolelle.
Supaflyn tekniikka on hieman eri, he käyttävät isoja muotteja, joihin lumi pakataan tiukasti,
samaan tapaan siis kuin vaikkapa muksujen hiekkakakut.
Kun muotit on poistettu, isosta palikasta muotoillaan kirjaimet.
Reaktori-piissin maalauksesta he tekivät myös videon:
Eli jos lumihommia tekee mieli laskiaisena, niin ei muutakun jäähallien takapihoille kirjaimia rakentamaan. Tai lupaseinille maalaamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti