Kirkkonummen rivitaloraunioilla

Vähän turhan tiuhaan nyt tulee päivitettyä,
 mutta välillä suunnitelmat muuttuu ja sen kanssa pitää elää.

Maanantaina sain tietää kollegalta että yksi kesäksi suunniteltu vierailupaikka 

oli menossa murusiksi. Onneksi  koulua oli vain aamupäivä, 

joten iltapäiväksi suuntasin Kirkkonummelle.

Ysärillä lama teki tuhojaan ja monta yritystä meni nurin. 

Niin myös joku rakennusfirma, jolla oli rakenteilla rivitaloja Kantvikiin.

Betoniraudoittajien ja muiden duunareiden työt ei kuitenkaan mennyt hukkaan,

sillä viimeiset vuodet betonikuutiot on palvelleet suihkemaalareita. 

 Kun pääkaupunkiseudulla ei tunnu millään saavan lupia 

purettaviin taloihin maalaamiseen, niin onneksi 

välillä tällaisia hylättyjä keskeneräisiä rakennustyömaitakin löytyy.

Perille päästyäni Beamer hyppäsi kyytiin ja lähdimme retkelle.

Paikalla oli jo purkumiehet hommissa ja ilmassa leijaili 

betonielementtien murskautumisesta syntyvää kivipölyä.

Kysyimme tontilla varmuuden vuoksi vielä luvan maalaamiseen kaivurikuskilta.

Mies sanoi "Siitä vaan, mutta ei ne kyllä kauaa säily."

Ei sen väliä, valokuvat riittää.

Paikalla on vieraillut monentasoista spreijaajaa.

Jokainen aloittaa jostain, vai mitä Jonnet?

Asukkaita ei paikalla ole ollut koskaan, mitä nyt

Äiti Luonto on vallannut muutaman olohuoneen taimikoiden voimin.

Välillä graffitipiireissä jäljitellään maalattaviin kirjaimiin 

murtuneita kivenlohkareita. 

Täällä joku oli mennyt nextille levelille?

Taivasalla-galleriasta löytyi herkkua tavaraa.

Rakennuksiin sisään mentäessä löytyi myös piissejä ja se ilmassa leijaileva sementtipöly

 sekä murtuneet rakenteet tekivät hyvän säväyksen fotoihin.

Monella mattimeikäläisellä on kantakapakka.

Beamerilla oli kantagalleria.

Tämän päivän peinttaus tulisi olemaan galtsun viimeinen kattaus.

Muutama tunti suhisteltiin ja sitten oli kuvauksen aika.

Ikkunasta sisäänkatsoessa siellä jo olikin purkumies käymässä hommiin.

Parketti oli jäänyt asentamatta, mutta toisaalta 

hiekkapohjallahan on aina mukava tepastella uimarannallakin.

 Katonrajasta tulevat vesivalumat istui piissiin kuin leka betoniin.

Purkureiska jäi sitä lekaa laulattamaan ja me jätimme 

 uppoavan laivan, niinkuin rotat konsanaan. Rohtori Laine kertoo 

loppuun raksalta tarinan, ties vaikka olisi juuri täällä tapahtunut.

Notkea Rotta: Raksalla (Rohtori Laine)