tiistai 12. elokuuta 2014

20 vuotta maalarin muruna


Nyt hetki hempeilyä, koska maanantaina oli syytä kilistää.
Tuli täyteen 20 vuotta kimpassa ex-tyttöystäväni, eli nykyisen vaimoni kanssa.
Merkkipäivää juhlittiin avaamalla pullo kuohuvaa keittiössä ja skoolaamalla parvekkeella.
Niinkuin pullokin kertoo, niin hautaan Asti on yhteinen matka.


Tapasin 11.8.1994 elämäni naisen, joka silloin ei vielä sitä tiennyt.
Olin frendini Teron kanssa kapakkakierroksella, kun  Riihimäen Hämeenkadulla käveli vastaan sellainen paketti, jota piti kääntyä katsomaan perään.
Sanoin Terolle: "Tolle mimmille on mentävä vielä tänään juttelemaan".
Myöhemmin löysin hänet uudelleen ravintolasta; sitten tehtiin tuttavuutta.
Illan aikana sain kirjaimellisesti hätistää muutamankin kilpakosijan
pois neitokaisen kimpusta, mutta lopulta väsytystaistelu tehosi…

Seuraavana päivänä tapasimme lasten leikkipuistossa ja sovimme seurustelevamme.

Olin pukeutunut ravintolakierrosta varten vähän tyylikkäämmin,
mokkaliiviin ja kauluspaitaan ysärityyliin. Leikkipuistossa sitten kerroin
yleensä käyttäväni leveitä farkkuja ja huppareita, sekä maalanneeni graffiteja.
Onneksi asiat ei typykkää häirinnyt,
pitihän maalaamista yhdessäkin myöhemmin kokeilla.


Muutama päivä ensitapaamisen jälkeen tulimme Helsinkiin katsomaan
Suurlähettiläitä Espan lavalle City-lehden järjestämään tapahtumaan.
Sillä reissulla otettiin ensimmäiset yhteiskuvat ja tietysti niitä piissejäkin piti fotailla.
En tiedä kuka ne on väsännyt, mutta Kampissa sijaitsevaan remonttiaitaan ne oli tod.näk. luvalla maalattu. "Stop Töhryille" ei ollut vielä alkanut.


Vuosien aikana on tullut  kyhäiltyä kaikenlaista söpöilyä rouvalle
milloin mistäkin syystä. Yleensä rakkaudesta.


Panda oli ensimmäisiä rakkauden tunnustuksia.


Välillä ikävä iskee, kun työtehtävien perässä on tullut oltua
välillä milloin missäkin komennuksella tai keikalla.


Yllä ja alla olevien tekoaikoja ja paikkoja en muista,
mutta herkät fiilikset vaikuttaa olleen. 
Luultavasti ysärillä väännettyjä kuitenkin.


Vaimon nimeä on tullut sketsailtua niin puuvärein, kuin lyijärilläkin.


Toteutukseen ei suurin osa sketseistä ole päätynyt,
paria poikkeusta lukuunottamatta.


Big Hug sketsasin kesäkuussa -95 ja toteutus tapahtui "heti perään",
joulukuussa 2009 synttärilahjaksi Kyläsaaressa sijainneen vallatun talon etuseinään.


Vuonna 2011 maalasin myös parisuhteen vuosipäivän kunniaksi Kalasatamaan.


Häitä vietettiin 13.1.1996 Sen kunniaksi kynäilin lyijärisketsit, 
ehkä tuon rungon voisi vaikka toteuttaakin parin vuoden päästä, 
kun 20 v naimisissa tulee täyteen.


Vai tuleeko?


Papille luvattuun tyyliin tässä on menty. 
 Keskimäärin kerran viikossa meinataan laittaa kattilat jakoon,
mutta aina se pusuttelu lopulta voittaa.

Välillä on pitänyt toki anteeksikin pyydellä.


Kymmenen vuotta sitten juhlistettiin tasalukua Pariisissa ja
 Eiffel-tornissa sovittiin että seuraavaa täyskymppiä juhlitaan Empire State Buildingissa.
Se ei toteutunut, mutta ehkä sitten kun se 20 v tulee naimisissa täyteen 2016.


Porissa 2011 napattu foto jonkun teatterijulisteen edessä kuvaa hyvin meidän suhdetta:
Sydämellä ja intohimolla.
Hautaan asti.

Lopuksi se biisi jonka tahtiin on lukemattomat kerrat keinuttu
 ja jonka ansiosta tapaamispäivämäärä ei pääse unohtumaan:

Suurlähettiläät: Elokuun 11.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti