Tove Jansson 100 vuotta- graffiti (Acton, Psyke & Hende)

Nyt heti kärkeen täytyy tunnustaa että lapsena inhosin kahta sarjakuvaa.

 Toinen oli Tenavat, koska se ei naurattanut yhtään. Se toinen oli Muumi.

Riihimäen kaupunginkirjaston lastenosastolla oli pitkä hyllyrivi paksuja Muumialbumeita joissa oli värikkäät ja kiinnostavat kannet, mutta sisällys olikin mustavalkoista pieniruutuista kuvitusta, joissa ei oikein 
tuntunut "tapahtuvan mitään". Niinpä Mustanaamio 
ja muut supersankarit veti pikkupojan puoleensa mutta muumit jäi hyllyyn.

http://www.ensipainos.fi/tuotekuvat2/10019_4855_3.jpg

Yläasteikäisenä kävin monesti Helsingin Sarjisfestareilla kuuntelemassa 

sarjakuvapiirtäjien haastatteluja, haalimassa lehtiä ja ruinaamassa nimmareita.

Näin siellä 1992 Jukka Murtosaaren, jonka piirrosjälkeä olin ihaillut kirjaston aikuisten osastolta löytyneiden Sarjainfo-julkaisujen sivuilla.  Nimmaria pyytäessäni 
oli hämmentynyt pettymys kova kun piirtäjä kysyi: "Pidätkö Muumeista?" 

(Mies kun sattui siihen aikaan kuvittamaan Muumi-lehtiä)

Kohteliaaksi kasvatettuna sarjisfanina oli pakko vastata hätävalheella myöntävästi. Muutenkin jännitti jututtaa esikuvaa, niin en kehdannut alkaa selittämää miksen muumeista tykkäisi. 

No, aikuisiällä olen onneksi kuitenkin löytänyt muumi-Toven toisenkin puolen.

Janssonhan oli myös paljon enemmän, 
oman tiensä kulkija joka piirsi poliittisia pilakuvia

ja maalasi suurikokoisia, värikkäitä seinämaalauksia tilattuihin kohteisiin. 

Taas voi leikkiä ajatuksella, 
mitä sen ajan kantaaottava seinämaalari ja kyseenalaistaja 

olisikaan voinut luoda nykyajan spraymaaleilla? 

kymensanomat.fi

Näistä ajatuksista lähti idea toteuttaa maalaus sankarittaren 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Ehdotin alkuvuodesta kollegoille ACTON ja PSYKE yhteisduunia 
Toven kunniaksi kesän aikana.

Molemmat olivat asiasta innoissaan ja aloimme säätää. 

Kolmen keski-ikäisen seinämaalarin kalentereiden synkronointi yhdelle päivälle on kuitenkin kohtuullisen hankalaa; mutkia matkaan aiheuttaa perheet ja opiskelut, sekä myös tilausduunit ja deadlinet. Lisäksi mietimme maalaukselle sijoituspaikkaa. 

Se oli selvää alusta saakka että perusvaneriseinä se ei olisi, 

mieluummin "jotain betoniseinää jossain". 

Sitä piirtäjä itsekin olisi varmaan arvostanut enemmän. 

Luulimme jo löytäneemme hyvän sijainnin ja ajankohdan erään toisen projektin yhteydessä.Eräs henkilö tilaajapuolelta halusi kuitenkin pelata varman päälle 

ja meni kysymään lupaa maalauksen toteutukseen tuolta 

No, niinhän siinä sitten tietysti kävi ettei lupaa saatu. 

Päätöntä menoa.

Yksissä tuumin päätimme silti toteuttaa homman. 

Tosin myöhemmin itse valitsemaamme kohteeseen, kysymättä enää keneltäkään. 

Se oli vähintä mitä nykymaalari voi entisaikojen vastarannan kiisken kunniaksi tehdä.

Torstaina Helsingissä vietettiin Taiteiden Yötä ja päätimme toteuttaa maalauksen silloin. Paikaksi valikoitui lopulta Kalasatama, koska meri oli Tovelle tärkeä elementti ja hän myös asui lapsuudessaan satama-altaan vastarannalla Katajanokan Luotsikadulla.

Sataman betonipollari toimi alustana, mutta pohjaduunit piti hoitaa ensin... 

Pinta puhtaaksi julisteriekaleista ja murikan juuri rikkaruohoista.

Foto: Acton

Tunnin aherruksen jälkeen meillä oli käsissämme musta möhkäle.

Toteutuksen halusimme olevan tunnistettavasti Janssonin käsialaa mukailevaa tyyliä.

Samaa mitä varmaan sinunkin keittökaapeistasi löytyy kahvikupin kyljestä.

Mutta yhtään muumia sinne ei tulisi. Tällä valinnalla halusimme tuoda esiin juuri sitä 

toista ja itsellemme merkittävämpää Janssonin tuotantoa.

Psyke keskittyi taustan kasaamiseen, joka sitoisi kokonaisuuden yhteen.

Acton huolehti pääasiassa kirjaimista.

Päätimme kirjailla kiveen TOVE sekä 100 vuotta molemmilla kotimaisilla kielillä.

Meikäläisen rooli oli rakentaa muotokuva duunin keskimmäiselle seinälle.

Mietin eri kasvokuvavaihtoehtoja eri ikäkausilta ja tulisiko malliksi 

valokuva vai taiteilijan omakuva. Lopulta päädyimme kuvaan, 

joka myös wikipediaa koristaa.

Siinä taiteilija on 53- vuotias, 

katse tähyilee eteenpäin ja hiuksia koristaa kukkaseppele.

Vaimeasti hymyilevä taiteilija jo saavuttanut paljon,

 mutta silti uusia asioita vielä edessä.

Piirsin luonnoksen maalaukselle ja sen pohjalta syntyi kasvot kiveen.

Kuten monesti maalatessa, tässäkin kohtaa arvelutti, tuleeko kuva onnistumaan.

Kuvakulma oli haastava ja etenkin nenä sellainen jollaista en ollut aiemmin tehnyt.

Välillä piti jokaisen vuorollaan myös tallentaa tilanteita.
Oma kamerani tilttasi lopulta oltuaan edellisenä päivänä vesisateen armoilla toisella keikalla, mutta onneksi muilla kuvausvehkeet toimi hyvin.

foto: Acton

Sää oli kohtuullisen mukava loppukesän viileä mutta aurinkoinen, 

vettä ei satanut mutta mereltä puskeva tuuli tietysti paikoitellen piinasi.

Päivä oli pitkä, joten välillä piti tankata ja vähän huilata.

Näillä eväillä homma jatkui ja ukot pysyivät vireessä. 

Muutamaa tuntia myöhemmin paketti oli kasassa.
Actonin kuvaama lopputulos näytti tältä:

Sen verran kuitenkin vielä täytyy jossitella, 
että alempaa kukin voi vain kuvitella miltä lopputulos olisi näyttänyt 
suorassa seinässä siellä paikassa äx.

Loppuun kaksi videovaihtoehtoa.

Tovesta kertovan dokkarin teaseri

Moominland Tales: The Life of Tove Jansson, Trailer I Documentary

Tai sitten sen kirjastoaikakauden aikana mieleen painunut rokkibiisi:

Raaka-Arska & Popeda: Muumi Muumi
Etenkin ajassa 1.27 kuuluva
 "ravista kolista Muumi Muumi" natsaa spraymaalaukseen ihan kivasti.