Huomenna teeveestä tulee taas Itsenäisyyspäivän kunniaksi Linnan Juhlat.
Kansan keskuudessa, jolle ilmaisten muoviämpäreiden jonottaminen on trendikästä,
on myös kättelyjonon seuraaminen suorassa lähetyksessä suosittua viihdettä.
Itse ajattelin jättää sen väliin, on muutakin tekemistä.
Lapsuudessa tuli tietysti telkkaria katsottua aika paljonkin, faija jopa
väitti että vaikkei sieltä ei tulisi ohjelmaa, tuijottaisin kuulemma vaikka virityskuvaa.
No niin no...
Viikonlopun alkaessa voi käyttää vapaa-aikansa töllön tuijotukseen tai vaikka ulkoiluun,
minä yhdistin nämä kaksi ajankäyttömahdollisuutta viime maanantaina.
Suuntasin iltasella isompaan olohuoneeseeni mukana kassillinen askartelutarvikkeita.
Määränpäänä oli Kyläsaaren ranta.
Aluehan on tällä hetkellä joutomaata,
kun ympäristössä sijainneita teollisuusrakennuksia on purettu pois urakalla.
Myös laiturilla sijaitseva sähkökaappi oli tullut
käyttötarkoituksensa päähän ja sulakkeet sekä kaapelit on purettu pois sen sisältä.
Mutta peltikuori on jäljellä.
Kuoren muoto ja tyhjä sisusta toi mieleeni itselleni taulutv:tä edeltäneen
isokokoisen kuvaputkitelevision ja sellaisen siitä päätin maalata.
Maalarinteipin, spraymaalin ja valkoisen maalitussin avulla kasasin paketin
illan hämärässä. Kuten arvata saattaa, välillä oli käytävä huoltoasemalla
lämmittämässä sormia, koska hanskat kädessä teippiaskartelu ei onnistunut.
Maalattujen alueiden kuivumista piti aina odotella, jotta teipistä sai seuraavan
sapluunan muotoiltua. Yhdellä kuivumistauolla fotasin fiiliskuvan vastapäisestä
Kulosaaren rannasta, jossa metro kiiltomatona etenee kohti itää.
Joku satamavahtikin ilmaantui paikalle kysymään, mitä olen kaivelemassa.
Tervehdin miestä ja kerroin mitä olin boksista tuunaamassa.
Vahti tyytyi selitykseeni ja kommentoi: "Taidetta siis."
No siihen suuntaan joo.
Seuraavana aamupäivänä palasin spotille, siellä se lupalaatikko odotteli.
Olin jättänyt sisustan virityskuvan taustalla alkuperäisen väriseksi, mutta
kuorista tuli klassisesti mustat oikean tv:n tapaan.
Eihän siitä nyt ihan Napakymppiä tullut.
Vähän piti päivänvalossa korjailla asetonilla pahimpia virheviivoja, mutta koska
kyseessä ei ollut tilaustyö sai lopputulos jäädä vähän rupisemmaksi.
Olosuhteetkin sattui mukaviksi,
kun taivaalla helotti ajankohtaan nähden harvinaisesti se isompi lamppu.
Melkein voisi kuvitella olevan lämmin kesäaamu kyseessä,
vaikka oikeasti olikin kylmä ja tuulinen joulukuun alku.
Mutta ei muutakun popcornit ja limpparit kehiin ja odottamaan parempaa ohjelmaa.
Jos töllö ei itseäsi kiinnosta, voit vaikka toimia Jontin ja Shakan ohjeen mukaan.
Parivaljakolla kun on tästäkin asiasta sanansa sanottavana:
Hieno idea ja toteutus!
VastaaPoistaKiitosta. Ajatus pyöri päässä muutamia viikkoja mutta lopulta se aika toteutukseen löytyi. Koko homman kruunasi kyllä sattumalta sopivasti loistanut aurinko jolla sen pääkuvan sai aikaiseksi itselaukaisijalla.
VastaaPoista