Täytin eilen vuosia ja mietiskelin siinä juhlapäivänä erästä maalausta toteuttaessani,
kuinka oma työnkuvani on heittänyt kärrynpyörää siitä kun työelämään astuin.
Viime aikoina on ollut menossa mielenkiintoinen projekti, jonka tilaajana on
kahvila-ravintolaketju Antell. Yhteistyön myötä yhdenlainen ympyrä on sulkeutunut,
kun asiakkaan toiveesta olen päässyt piirtämään ruokaan liittyviä kuvituksia.
Hypätään kärrynpyörä takaperin vuoteen 1994, Helsingin Ruskeasuolle, jossa
sijaitsi ensimmäinen oikea duunipaikkani, Ateriaali Oy. Nykyään rakennus on
purettu ja Ateriaali myyty uusille omistajille, mutta tuolta ajalta on muistona kuva
jonkun suurkeittiöfirman henkilöstölehdestä, jossa pomoni Teppo Koivulan kanssa
patsastelemme kippikattilan ääressä. Hauskinta fotossa on kuvateksti,
sillä olin firman ainoa kokki ja "vanhempi kokki" termi oli Tepon huumoria.
Ateriaalin aikoina piirsin monesti ruokalistan oheen ruoka-annosten kuvia, joka oli
työkavereiden mielestä hauskaa, mutta Teppo näki asiassa myös miinuspuolen, sillä
kuvitukset ei kuuluneet varsinaisesti työnkuvaani, vaikka teinkin ne työajalla.
Vuonna 1996 siirryin Helsinki -Vantaan lentoaseman ravintoloihin duuniin.
Siellä työskentelin enimmäkseen Fly Inn- ravintolassa, joka on edelleen olemassa.
Flyggalla oli huikea työyhteisö ja parikymppisten kokkien keskuudessa tapahtui
monenlaista seikkailua. Töissä tuli taas myös piirreltyä, lähinnä pilakuvia duunikavereista. Sulkapalloa harrastanut keittiömestari Katri piti piirroksistani ja pyysi
tekemään kuvan itsestään muistoksi.
Kaverit kysyivät silloin, miksen piirrä työkseni ja vastasin etten ole tarpeeksi hyvä.
Jos ihan totta puhutaan, niin kyllä fakta on kuitenkin se, että olen parempi piirtäjä
kuin ruoanlaittaja, vaikka keittiössä leipääni kuuden vuoden ajan tienasinkin.
Mutta nyt, 20 vuotta ylläolevien luonnosten jälkeen sain siis mahdollisuuden
piirtää sapuskaa työkseni tällä kertaa. Antell ravintoloiden facebook- sivulla
projekti jo uutisoitiinkin kuun alussa, nyt hieman avaan asiaa lisää.
Suuri kiitos keikasta kuuluu tilaajan lisäksi myös
Oulun Katutaide ry yhdistykselle, jonka kautta Antell tiedusteli tekijöitä
Katuruokaviikkonsa ulkoasun toteuttajaksi. Muutaman ehdokkaan joukosta
tällä kertaa nakki napsahti mukavasti ex- ravintolakokille.
Katuruokaviikolla tarjolla on sananmukaisesti evästä jota voi syödä kadulla
kulkiessaankin. Tutustuin Katri Antellin historiaan, josta ilmeni että konsernin tausta
ulottuu vuoteen 1880, jolloin Catharina "Katri" Antell perusti yrityksen ja myi
kopastaan leipää Oulun torilla. Kovalla duunilla ja hyvillä tuotteilla oli kysyntää
ja loppu on historiaa.Tein oman versioni katuruokakauppiaasta, josta tilaaja toivoi
hipsterihenkistä, nykyaikaista ruoka-ammattilaista myymiensä tuotteiden kanssa.
Perinteisten työvälineiden, lyijykynän ja valopöydän avulla lopullinen luonnos
tuli valmiiksi ja pääsin tussaamaan piirroksen puhtaaksi.
Sen jälkeen siirryin seuraavaa vaihetta varten työhuoneen lattialle.
Lopullisesta duunista tulee isokokoisempi maalaus, jota varten ostin canvasrullaa
jonka pintaan hinkkasin palaset kohdalleen jälleen lyijärillä.
Varsinaista maalausta varten teippasin sen seinälle ja suihkin pohjat spraymaalilla.
Suurin osa duunista tapahtui kuitenkin siveltimen avulla kertakäyttömukista
spraymaalia levittäen, koska yksityiskohtien määrä oli aikamoisen runsas.
Ravintola-alan ammattilaisena onneksi tiedän kuinka duunia jaksaa painaa
yötä myöten; karamellit ja energiajuomat pitivät huolta vireystasoista ja projekti eteni.
Tilaaja toivoi katutaidemeininkiä, koska kyseessä on katuruoka, joten taustalle
tuli katunäkymää ja rapautunutta tiiliseinää. Maalarinteippisapluunan
ja parin erilaisen suuttimen avulla sellaista syntyikin.
Lopputulosta en kuitenkaan paljasta vielä. Se julkaistaan myöhemmin,
vielä tämän kuun aikana. Tsekkaa lähin Antell ravintola tai kahvila ja kysy lisätietoja heiltä. Itsekään en ihan täsmälleen tiedä mitä sieltä on tulossa, mutta pian se selviää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti