Vuoden lopussa oli suruaika.
Yhdistyksemme
Funk On ry lopetettiin yhteisellä päätöksellä resurssipulan takia
ja fiilis oli kuin oman lapsen hautajaisissa.
Viime viikolla patentti- ja rekisterihallitus lähetti vahvistuskirjeen
yhdistyksen toiminnan lopettamisesta.
Siksi tein tänään kevätsiivouksen yhdistyksen suhteen.
päätyi yhdistyksen facebook sivuille ja wikipediaan
(jossa sen tärkeys kyseenalaistettiin, sivu on poistouhan alla, mulkerot)
Tuuletin myös valokuvakansioita ja nyyhkin nessuun.
Tässä muutamia hyviä hetkiä yhdistyksen 4,5 vuotta kestäneen tarinan varrelta:
Vuoden 2009 keväällä Riihimäellä nuorisotoimi mietti mahdollisuutta
toteuttaa luvallinen graffitiseinä nuorisokeskus Monarille.
Entisen makkaratehtaan entinen lastauslaituri oli moneen kertaan
puhdistettu luvattomista maalauksista.
Sain puhelun ja pääsin mukaan suunnittelemaan projektia.
Helsingin Suvilahti aukesi ensin, mutta pian perään myös Riksussa alkoi tapahtumaan.
Maalauspaikka päätettiin sijoittaa juurikin siihen buffattuun monttuun.
Suunnittelin julistepohjan, jonka ulkoasu rakentui hip hop- teemaan:
lenkkareita, hattuja, namebelt, graffitia ja tietysti kasettimankka.
Pääosaa julisteessa esitti Topparoikka -patsas, junaradan rakentajien muistomerkki.
Ohjelma ja esiintyjät kasattiin erityisnuorisotyöntekijä Jami Unkurin kanssa,
toimiston daamit lisäsivät tekstit julkkaan ja painattivat ne.
Minä ja muut lökäpöksyt liimailimme julisteet ympäriinsä.
Tapahtumapäivänä 11.9.2009 ensin pultattiin vaneria kiinni betoniin ja verkkoaitaan.
Paikalliset nuoret ja vähän vanhemmat "nuoret" olivat mukavasti pelissä mukana.
Ennen suihkimisen aloitusta kahvitauolla porukka muisteli menneitä ja
monta hyvää uutta ystävyyssuhdetta syntyi.
Paikalla oli myös Pasilan veteraani, kun
Paavo Arhinmäki tuli
tapahtumaa juhlistamaan ja pääsi toki myös väsäämään.
Jouni oli lomalla.
Vanerin lisäksi Riksussa voi maalata myös betonipintaa.
Vandaalit vauhdissa
vai taiteilijat työssään?
stencilguru tuli näyttämään vähän erilaista katutaidetta.
Kemut oli menestys. Yleisö, järjestäjät ja artistit tykkäsivät.
Tätä piti saada lisää.
Jo ennen Riksun tapahtumaa olin kutonut suhteita festareille.
Pipefest kiinnosti joten otin selvää kuinka sinne pääsisi maalaamaan.
Asa antoi yhteystiedot organisaatioon ja niinpä Vuokatissa meni
pari päivää peintatessa.
Toisia maalareita en tuntenut aiemmin,
mutta automatkalla luotiin hyvät kaverisuhteet.
Jussi oli myös mestoilla, ollut jo useana vuonna
sooloprojektiensa merkeissä hyvällä menestyksellä.
Paipissa tuli myös todettua, että festariyleisö oli aivan pähkinöinä kun näki kyhäämistä.
Lukuisat "Maalaa mun kenkään jotain" ja "Saanko mäkin spreijata" -kommentit
jäivät korvan taakse, mistä myöhemmin ideoita kaivettiin.
Seinästä tuli ihan ok, mutta nyt kun omaa kädenjälkeä katsoo seinän päädyissä,
niin onneksi vuosien aikana olen oppinut maalaamaan.
Summer Up kiinnosti myös ja laitoin matoa koukkuun.
Graffitit ei vielä mennyt läpi, mutta tein tikusta asiaa ja pääsin piirtämään karikatyyrejä festariyleisöstä.
Samalla myin suunnittelemiani paitoja sekä kustomoimiani silmälasikoteloita.
Rahallisesti ei todellakaan kannattanut, mutta suhteet tuli luotua.
Riksun tapahtuman jälkeen talvi meni kesää muistellessa.
Festarit kiinnosti yhä ja kun samanhenkistä porukkaa isolla innolla oli mukana,
päätimme perustaa yhdistyksen.
Perustamiskokouksen jälkeen bostailimme Marskin juurella
jossa nauroimme olevamme uuden ajan suurmiehiä.
Nimeä mietittiin kauan, mutta kiertueen nimi oli selkeä, vaikkakin aika kliseinen:
Jussi suunnitteli kiertuejulisteen ulkoasun ja Jone kynäili yhdistykselle logon.
Koska rahaa ei tietenkään ollut, mutta ammattimaisesti piti koettaa esiintyä,
itse lupasin painaa seulalla joukkueelle pelipaidat.
Varastomyynnistä blancopaitoja alennuksella ja värit pintaan.
Tytöille pinkkiä, pojille valkoista ja sinistä.
Yhdistyksen virallinen nuorison edustaja, (Eemil 9 v) sai keltaisen paidan.
Yhdistykselle oli tarkoitus kerätä toimintaa varten varoja tukikonsertilla.
Helsinki päivä oli tulossa ja kun Nuorisoasiankeskuksen Mari pyysi meitä
maalaamaan Narinkkatorille ei hymy hyytynyt pitkään aikaan.
Esiintyjiähän piti vielä saada.
Paleface tutustutti meidät ahkeraan Ariin,
joka säätikin Kovan artistikattauksen tapahtumaan.
Se hymy kuitenkin hyytyi hetkeksi.
Toritapahtuman yleisömäärä ei kovin mainittava ollut,
mutta hommat hoidettiin hyvällä sykkeellä ja vaatteet märkänä.
Lopulta sade taukosi ja piissit saatiin valmiiksi.
Maalatut vanerit roudasimme Gloriaan Antin veljen pakettiautolla.
Kadunvarressa kiesi toimi vielä julistetelineenäkin yleisöä houkuttelemassa.
Lippuja oli myynnissä suuren maailman malliin.
DJ Osame hoiti soundit kohdalleen
Artistivastaava Ari ja juontaja Tara Banxx kippistelivät ja ihailivat Glorian julistetta,
jossa kevätkauden päätti meidän eventtimme.
Erikoismiehiä pyörähti lavalla pitkin iltaa ja räpin ohella tietty breikki oli talossa.
Räisänen otti tilan haltuun ja Bboy Ferwon säästeli kengänpohjiaan.
Vaikka näin jälkikäteen kuvia katsellessa hymyilyttää, oli ilta lompakolle katastrofi.
Tulos oli persnettoa, vaikka kaikki esiintyivät ilmaiseksi. Onneksi olimme kuitenkin sopineet, että maksimikorvaus tilavuokrasta on 100% lipputuloista, eli emme jääneet ainakaan velkaa.
Eikä siinä kaikki. Tuhkatkin pesästä…
Punaiseen pakuun olimme varastoineet kaikki tarvikkeemme; vanerit, spraymaalit, lateksit sekä lainattuja työkaluja. Paku siis toimi väliaikaisena varastonamme.
Pari päivää tapahtuman jälkeen joku varasti auton Malminkartanolaiselta parkkipaikalta.
Yhdistysporukan piti aloittaa tarvikkeiden keruu nollasta.
Vakuutuksiahan ei tietenkään ollut.
Uutta siimaa vetämään.
Vappuna oltiin Riihimäellä maalaamassa ja Tomppa hoiti DJ-hommat.
Pipeen taas. Nyt yhdistyksen voimin isommalla köörillä.
Festareilla illat kului mukavasti, pari operatiivista olutta ja paljon piirtämistä.
Onneksi alue oli vartioitu, niin ei tarvinnut pelätä tällä kertaa autovarkaita.
Edellisenä vuonna porukka kyseli saako maalata itse
ja saisiko maalauksia vaatteisiinsa.
Siksi päätimme pitää kaikille avoimen graffitikilpailun
ja suihkimme kymmenittäin yhdistyksen logoja festarikävijöille.
Edes puunrungot ei säästyneet Kaitsulta.
Four Elements Tour
Bäkkärillä piti toki myös edustaa.
ja voittajalle väkersin kultaisen spraykannu- plakaatin.
Kolmanneksi selviytyi Juha, josta tulikin pian yhdistyksen vakiojäsen.
Summer Uppiin sitten seuraavaksi.
Suuren maailman tyyliin artistikuljetukset hotellilta festarialueelle hoitui Hummerilla.
Another day at the office.
Klubijärkkäämistäkin kokeiltiin.
sekä kumppanit vetivät mukavan illan.
Tapahtumamainostus hoitui kelmugraffitin keinoin vilkkaassa liikenneympyrässä.
Jannen jalka oli pipi joten hommasin rekvisiitaksi pyörätuolin sairaalasta
ja kipeään nilkkaan tehtiin vessapaperista "kipsi".
Tuoli tietysti palautettiin Meikkuun, josta se oli lainattukin.
Ja Janne palautettiin Munkkisaareen, luultavasti.
Riihimäellä ollaan oltu useasti, maauimalan
Paikalliset Baywatchit olivat innoissaan Funk On Hunksit nähdessään.
On Riksussa paita päälläkin maalattu ja vierailevia taiteilijoita on ollut mukana oikein kattavasti.
Pipe muutti Himokselle ja kerran kävimme sielläkin.
Omistajavaihdoksen jälkeen päätimme jättää sen sirkuksen jatkossa väliin.
Jussi pensselöimässä?
Festareilla tuli vastaan uusia ja vanhoja kavereita.
Deos TMF HRC
Kisa tietysti oli taas ja tuomaristo pohti ankarasti,
kenelle pokaalit jaetaan.
Matka jatkui Lahteen, jossa Che maalasi fillaria?
Summer Up 2012 toi mukanaan taas uutta.
Alueen laajennuttua olimme Chill Out -
alueella workshop ja showcase- meiningillä.
Reikänaamakonsepti on vanha ja toimiva, me yhdistimme sen graffitiin.
Spotillamme myös muusikot kävivät vierailemassa
kannun varressa.
Redrama edusti GG Caravan orkesteria.
Muutamia erilaisia lehtijuttujakin oli.
Koululainen tilasi kesälehteen opastuksen graffitin alkeisiin ja vinkkien perusteella
lukijat harjoittivat katutaidetaitoja kirjekurssina.
Breikkiä ja graffitia avullamme treenannut Joona oli Suosikissa kertomassa
mielenkiinnostaan ennen Your Move -tapahtumaa.
Telkkarissa poikettiin
Summerin vieraana kahdesti.
Hyvinkäällä 2011 sekä Jakomäessä 2012.
Toki töllössä vieraillessa on tehty muutakin kuin maalattu...
Kävin jeesaamassa ruoanlaitossa ja kotipoikien avulla säädimme päräyttävän loppunumeron yllätyksenä. Breikkiä Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Työpajatoiminnalle oli kysyntää kaiken aikaa.
Pääkaupunkiseutua kauempaa kysyttiin monesti, mutta aika ja kustannuspuoli ei antanut siihen mahdollisuutta paria kertaa enempää.
Boombox - festareilla Helsingissä maalasimme itse ja maalautimme yleisöä.
Juontohommat hoiti Ari ja apujuontajat.
Bäkkärillä pomo ohjeisti kundeille, mitä seuraavaksi.
Aerosoliaddikteja oli jälleen joka lähtöön seinällä vierailemassa.
Välillä laitettiin jalalla koreasti.
Ja kun oikein koreaksi alettiin, koristeltiin myös tarvikevarastona toiminut teltta.
Festareilla tulee vastaan välillä kummallisia pyyntöjä.
"Moi, maalaisitteko ton meidän bussin?"
"No ei tietenkään, mitäs luulet?"
Vierailevat legenda -vahvistukset jälleen kehissä.
Trama FTC
Poseeraajia riitti hoiturin rinnalla
The Whole World is Yours
Resurssipula alkoi hissun kissun hiipiä kuvioon,
joinain päivinä oli samaan aikaan useampi keikka käynnissä.
Kuten vaikka
Rentofest sekä Jakomäen päivätapahtuma,
jossa muksujen kanssa toteutimme leikkipuiston seinälle
Paavo Pesusieni- aiheisen graffitin.
Pelisilmä toimi ja välillä apuohjaajakin pystyi rentoilemaan.
Aina ei mennyt ihan putkeen.
Välillä maalattavien vaneriaitojen kanssa oli säätöä suuntaan tai toiseen.
"Moi, haluisittekste maalaa meidän auton?"
osa 2
Kansainvälisiäkin vieraita poikkesi moikkaamassa.
Narinkkatorilla on oltu myös monet kerrat.
Kesäperinteeksi Helsingissä on muodostunut
Meidän runkojätkien lisäksi tontilla on vieraillut eri alojen
taiteilijoita puhemuusikoista taidemaalareihin ja siltä väliltäkin
kisailemassa leikkimielisesti taiteen keinoin.
Pieniä tapahtumia halusimme myös tukea.
Puksufestissa nähtiin mm. DJ Jason,
a.k.a. bboy Billow One
Työpajoissa vieraili kaiken ikäistä ja kokoista sukankuluttajaa:
Reaktorissa pikkutyttöjä,
Espoon Karatalolla isoja poikia,
Vantaankoskella isoja tyttöjä,
Tikkurilassa kaikkia edellämainittuja.
Jos ja kun seinää ei ole ollut tarjolla,
maalasimme jotain muuta.
Lenkkareita, dekkejä, kenkiä, frisbeitä jne.
Tässä uimastadikan nurmella.
Kouluvierailuilla korostimme hyvää suojautumista ja oikeita toimintatapoja.
Töölön ala-asteella opetimme kahtena päivänä.
Nuorisotaloja tuli kierrettyä myös.
Kauhajoella pari visiittiä sekä pääkaupunkiseutua pitkin poikin.
Malminkartanon nuta muodostui tärkeäksi yhteistyökumppaniksi.
Räppiä, graffitia ja kustomointia.
Vähän skabailua välillä.
Kesät talvet suihke ja kolina kuuluu.
Välillä kilpailutettiin,
tuomaristolla oli sketsisaaliista kaksin käsin.
Järvenpäässä poikettiin myös suhisuttelemassa Jampan nuorisotalolla.
Joskus työpajaan oli jonoa, onneksi sopu säilyi ja kaikki pääsivät maalaamaan.
Kun graffitijätkät panee tuulemaan,niin aitaa kaatuu ja tanner tömisee.
Your Movessa seinän kaatoi kuitenkin tuuli.
Tomppa kävi tukemassa eläinten hyväksi järjestettyä konserttia
ja maalasi arvontapalkinnoksi mummopyörän Hapen sisäpihalla.
Sisältä käsin touhua pystyi seuraamaan screeniltä livenä räppikeikan yhteydessä.
Aina välillä tuli autettua "kilpailijoitakin".
BassCamp tekee hyvää duunia hyvien tukiverkkojen avulla ja pyysivät
seinämaalaria jeesimään graffitiopetuksessa.
Eemilin kanssa käytiin toki workshoppaamassa vaikka apuopella olikin käsi kantositeessä.
Myös viimeisen Suosikin kunniaksi piipahdettiin
samaisella lastauslaiturilla. Lämpötila oli vähän eri kuin edellisessä kuvassa,
mutta hiki tuli molemmissa.
Kantsu Kuplii ja taas tuli vierailevia legendojakin paikalle.
Blitz KGB
Vantaan Kivistössä on nuorisotila Kannu.
Workshop -seinä viimeisteltiin linjat ja 3D:t vetämällä.
Tilausduuneja aukesi välillä jänniinkin paikkoihin.
Helsingin Jäähallissa pidettävä
parina vuonna.
Myös aikuisopiskelijoita kiinnosti oppia graffitia.
HEO:n koululaisia opastettiin porttikongissa ja
valmiit duunit "rooftopille" nippusiteillä.
Myös Super Janne oli mimmien ideoinnista vaikuttunut ja pyysi vieraaksi
Bassoradioon
Projekti tuli isosti toteen ja musapuolelta mukana
Muutaman päivän ajan Jakomäki oli kaikkien huulilla
Tanjan ja Hennan graffitiprojektin ansiosta.
Tanja otti rohkeasti vastuuta nuorten asioista
ja edusti myös Ruuti Expossa päättäjien seurassa.
Mites Riihimäki sitten?
Vuosien varrella avattiin muutamia seiniä, mutta myös vanhoja huollettiin.
Monarilla pidettiin hyvällä hengellä talkoot, joissa vanerit uusittiin ja betonista raavittiin pahimmat epätasaisuudet pois haittaamasta.
Sisätilakin sai uudet piissit pintaan.
Viimeiseksi jääneenä vuonna 2013 edustus siirtyi enemmän tuoreille käsille ja
Summer Upissakin vieraili Tanjan johdolla joukko nuorempia kykyjä.
Me vanhat hoppipäät olimme päässeet jäseneksi
Universal Zulu Nationiin ja lähes kaikilla elämäntilanteet oli muuttuneet merkittävästi.
Hiphoppailua jatkettiin hieman hillitymmin UZN-meiningillä
Vuoden lopulla tehtiin raskaita päätöksiä ja Funk On ry:n toiminta lopetettiin.
Sellainen oli se tarina.
Lisää kuvia löytyy facebook-ryhmästä, tässä aika kapea otos siihen,
mitä lopulta tuli touhuttua.
Mutta elämä jatkuu, erilaisissa projekteissa tulette kuulemaan meistä jatkossakin.
Yhdessä ja erikseen.
Mutta nyt kuulette kuinka nuori herra Hyvinkäältä
kertoo samasta aiheesta biitin tahtiin ja tiivistettynä:
