Hautarauha ja Stop Töhryille

Joulu on kulman takana. 

Pyhien aikana on hyvä muistaa menneitä ja kunnioittaa läheisiään.

Siihen liittyen kävin hautakivellä. Alkuvuodesta poikkesin siellä viemässä havuseppeleen ja kuten tapana on, välillä täytyy muutenkin leposijoja hoitaa jotta hautarauha säilyy arvolleen sopivana.

Kesällä Hesari teki muistomerkistä pienen jutunpätkän ja silloin jo arvelin, että joillekin kyseisenlainen muistaminen voi olla liikaa. Varauduin huoltotoimenpiteisiin ja eihän siinä mennytkään kuin pari viikkoa kun piti ylläpitotoimenpiteitä suorittaa.

Joku oli käynyt kertomassa mielipiteensä MAALARINTEIPIN avulla. Naureskellen nypin teipit irti ja ajattelin, että vierailija oli varmaan joku vanhempi kansalainen, jolla sattui varastossa löytymään teippiä ja paremman buffausvälineen puutteessa askarteli viestinsä kiveen.

Pari viikkoa sitten huomasin, että vihaisia vieraita oli jälleen poikennut. 

Nyt vähän järeämmin varustautuneena.

Tällä kertaa muistomerkki oli saanut lisäväritystä pintaansa.

Laitoin tekstarin frendille; "Nyt se hautakivi on töhritty maalilla"

Vastauksena tuli kommentti: "VANDAALIT! ;)"

Mitään järkevää tekstiä en kyennyt tulkitsemaan, ilmeisesti pointti oli ollut vain 

kertoa mielipiteensä aiheesta.

Vaikka spraymaali aiheeseen sopiikin, päätin kuitenkin puhdistaa peinttaukset pois.

 Asetoni ja pumpulityynyt auttoivat puoli tuntia kestäneessä buffaamisessa.

Jos tekijä tuntisi minut paremmin, olisi hän tiennyt että en jätä hommia puolitiehen. 

Vaikka synnytinkin duunin yön pimeydessä, varauduin jatkotoimenpiteisiin jo silloin.

Maalipinnan suojaksi sivelin pensselillä 8 kerrosta vahvaa venelakkaa.

Siksi pinta ei paljon asetonista välittänyt.

Kasvojen kohotuksen jälkeen uutta suojaa kehiin, 

tällä kertaa spraylakkaa uudet 8 kerrosta.

Jos läheltä katsoo, niin näkee, että punaisia pikkupilkkuja jäi betonipinnan pieniin reikiin yhä, mutta aivan sama. Jääpähän pikku muisto, että muistomerkki on herättänyt tunteita.

Siellä se nyt edelleen patsastelee. Havuseppeleestä on neulaset tippuneet jo aikaa sitten ja alta paljastui se Pasilan gallerian piikkilangasta muotoiltu runko, jossa vielä muutama spraykannuetiketeistä muotoiltu ruusukekin roikkuu.

Jos jollekulle tuli pakottava tarve ja into lähteä uusimaan väritysprosessi, 

tai muuten tuhota muistomerkin viesti, niin siitä vaan.

 Roinaa ja kromia löytyy ja sapluunakin on tallella.

Loppuun virsi aiheesta:

Asa: Stop Röhmyille