perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivänä pappavainaalle

Moni on kysynyt vuosien varrella, mistä taiteilijanimeni Hende tulee.
 Se on toinen ristimänimeni, joka kiertää suvussa. Isoisoisäni oli nimeltään Heikki Nieminen, jonka ystävät kutsuivat häntä Hendeksi. Hän antoi esikoispojalleen toiseksi nimeksi tämän nimen ja sen jälkeen kaikki esikoiset on ristitty sen perinteen mukaan.
Oma poikani on jo 5. Hende.

Tänään vietetään Suomen Itsenäisyyspäivää, jonka tärkeätä merkitystä en osaa tarpeeksi kuvailla.
 Myös Keijo-pappa oli yksi niistä nuorista sankareista jotka aikoinaan "interreilasivat" vähän rautaisemmin eväin kuin nykyisin, jotta myös nykypäivänä travellerit voisivat kertoa olevansa Suomesta eikä Venäjältä. 


Pappa poistui taivaallisten veteraanien kranaatinheitinjoukkoihin 16.9.2010.
Halusin kiitellä mukavista hetkistä kesämökillä ja maalasin Riihimäen Monarille 
niin realistisen muotokuvan kuin osasin.


Paljon muutakin kyseinen kalakaveri sai aikaan, kuin pelkästään sodan kauhuja.
Niemisen Keijo asui Riihimäellä koko ikänsä ja tunsi lähes kaikki kaupunkilaiset. Uransa hän teki Valtion Rautateiden palveluksessa ja rautatieasemaverkostot tuli viimeisiin vuosiin saakka ulkomuistista lueteltuna kuin vettä vaan. 

kuva: Napsu.fi

Eläkkeelläkin pappa keksi tekemistä, ehdottomasti suurin ponnistus oli olla kantavia voimia Riihimäen pienoismallia rakentaneessa työryhmässä. Pienellä porukalla papparaiset muistelivat menneitä; montako taloa oli Pohjolankadulla, kuka asui Patastemäen sillan alla, ketkä olivat rakentamassa Kino Sampoa sekä muuta tärkeää historiaa. Pienoismalli valmistui 10 vuotta sitten ja harmaatukkaiset herrasmiehet luovuttivat pienoismallin Riihimäki Seuralle
 Se sijaitsee nykyisin Riihimäen Kirjastossa . Tarkempaa tietoa löytyy Pienoismalli info -sivulta.

Näistä meriiteistä johtuen halusin kunnioittaa papan muistoa vähän kestävämmin. Monarin ollessa lupaseinä ja kaikille avoin, papan kasvot krossattiin muutamassa päivässä. Se on pelin henki.
Otin yhteyttä kaupungin virkamiehiin ja koetin saada poikkeuslupaa, jolla olisin voinut toteuttaa uuden maalauksen Istuinkiven sillan alle, jossa rata kulkee vieressä ja josta on n. 100 metriä Karankatu 14 osoitteeseen, jossa pappa ja mamma pisimpään asuivat.

En saanut lupaa vahvoista perusteluista huolimatta. 
Päätin tehdä sen luvatta, koska mielestäni pappa oli arvostuksensa ansainnut.
Eräänä kesäpäivänä menin vanhaan junatunneliin Riihimäen aseman eteläpuolella ja luonnostelin papan  radan varteen veturinkuljettajan lakki päässä katsomaan kohti itselleen niin rakasta Riihimäkeä.


Muutamaa tuntia myöhemmin maalaus oli valmis. Malliksi valitsin pari kuvaa n. kolmikymppisestä Keijosta, joka poseerasi veturnkuljettajan lakissa höyryveturin edustalla.
Tein pari kirjaintakin; VR-logoa mukaellen KN, eli Keijo Nieminen.
Tikkaista ja kuljettajan lakista vasemmalla voi saada käsityksen työn koosta. 
Arviolta ehkä n. 6 metriä pitkä ja lakin kohdalta 3,5 metriä.



Kiitos tätäkin kautta tärkeistä töistä papalle ja terveiset sinne yläkerran veturitalleille.

- Hende nro. 4 -

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti