Kannelmäessä oli tänään Nuorisoasiainkeskuksen toimesta järjestetty RuBu Fest 2014.
Mystinen nimi on lyhenne Ruuti Budjetti -sanoista.
Jos et ruudista tiedä, http://www.ruuti.net kertoo lisää.
Tilaisuudessa nuorille oli erinäisiä työpajoja sekä muuta osallistavaa toimintaa.
Tapahtuma oli siitäkin syystä merkittävä, että nuoret pääsivät vaikuttamaan äänestämällä mille paikalle kesän aikana sijoitetaan uusin luvallinen graffitiseinä länsi Helsingin alueella.
Funk On ry:n aikaan tuli luotua mukavat suhteet pääkaupunkiseudun nuorisotaloihin ja muihin tahoihin jotka junnujen kanssa apukasvattajina leipäänsä tienaa. Aina välillä sieltä suunnalta kysellään olisiko saumaa olla mukana erilaisissa tapahtumissa.
Sain tällä kertaa pyynnön mennä maalaamaan näytösluonteisesti. Otin mukaan pitkäaikaisen kollegani Enginen, joka saapui värittämään toisen puolen vaunusta.
Supafly:n ylläpitämä Katutaidevaunu rullasi myös Sitratorille pinnassaan
edelliset maalaukset, kuten Zuresin maalaama äitienpäivätervehdys.
Sovimme Enginen kanssa maalaavamme niiden kaupunginosien nimet, jotka tulevasta seinästä ensisijaisesti saavat nauttia. Eli Kantsu ja Haaga.
Sääolosuhteet suosivat tällä kertaa jamuutaman tunnin suihkimisen jälkeen
vaunu olikin Enginen toimesta uudessa kuosissa.
Taustalla oleva enmuistakenentaiteilijan tekemä veistos istui myös kuvaan mukavasti.
Omalle puolelleni lähdin hakemaan paikkaan ja tilaan sopivuutta kaupunginosan nimestä.
Kannelmäestä tulee tietysti mieleen kantele ja sen vempeleen ykkösartisti on yksinoikeutetusti Väinämöinen.
Häntä puolestaan on paljon kuvannut Akseli Gallen-Kallela.
Googlauksen jälkeen mallikuvaksi löytyi hänen tuotannostaan seuraava teos:
Ajatuksena oli tehdä Haaga sanan yhteyteen mukaelmani Väinämöisestä, jolla olisi kädessään nykyaikaistettu sähköinen kannel ja päässään lähiökundienkin suosima Carhartt-pipo.
Kirjainten tyylissä puolestaan halusin huomioida vanhempaa lähiökaartia, joka päivästä toiseen päivystää Sitratorin laidalla. Nykyiset puistokemistithän ovat sitä ikäluokkaa että raskas rock on heidän mielestään parasta. Siksi lähdin versioimaan AC/DC-yhtyeen logoa. Liitin mukaan vielä vähän punkkarihenkeä maalaamalla salaman paikalle anarkistien A-kirjaimen,
mutta sydämellisesti vaaleanpunaisena.
Poistuessani Sitratorille jäi tunnelma, jossa oli ripaus suomalaiskansallista runonlaulantaa, australialaista hard rockia, bronxilaista maalaustaidetta sekä jo paikalla ollutta intialaistyyppistä veistostaidetta.
Ei hullumpi kokonaisuus monikansallisessa lähiössä.
Supaflyn toimintaa pyörittävä Antti Salminen haki kärryn ja siirsi sen Kalasatamaan
odottamaan Arabian Katufestareita.
Antti oli vielä napannut sen verran tyylikkään kuvankin
uudesta sijaintipaikasta että ryöstin kuvan käyttööni, koska
Väinämöinen oli päässyt nätisti koivunlehtien katveeseen meren rantaan.
Jos Katutaidevaunu kiinnostaa enemmän,
flickrissä löytyy kaikki siihen tähän saakka toteutetut teokset,
sieltähän ylläolevakin on peräisin:
Loppuun jälleen musasuositus.
Koska kantele jäi ajanpuutteen takia maalaamatta, voit kuunnella sen tuosta.
Metallia ja Kalevalaa yhdistelevä laulu ja soitinyhtye Amorphis tarjoaa veisunsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti