Sain keväällä vaimolta synttärilahjaksi lentoliput Prahaan.
Matkustusajankohta oli elo-syyskuun taitteessa.
Kerran on tullut siellä aiemmin käytyäkin,
Matkustusajankohta oli elo-syyskuun taitteessa.
Kerran on tullut siellä aiemmin käytyäkin,
taisi olla 10 vuotta sitten rouvan kanssa kevättalven aikaan.
Nyt siis lähdin reissuun yksin.
Varasin majoituksen hinnan perusteella pari viikkoa ennen lähtöä
Varasin majoituksen hinnan perusteella pari viikkoa ennen lähtöä
ja kysäisin facessa vinkkejä graffitiseinien ja spraymaalikauppojen suhteen.
Pari vinkkiä tuli, mutta paljon piti tietysti itsekin selvittää.
Menomatka ajoittui iltamyöhään perjantaille, lento oli perillä klo 21.30.
Kentältä sitten julkisilla ja parilla vaihdolla hostellia etsimään.
Itselleni valitettavan tyypilliseen tapaan en ollut hankkinut karttaa,
joten dösäpysäkiltä etenin fiilispohjalta varattua hostellia etsien.
joten dösäpysäkiltä etenin fiilispohjalta varattua hostellia etsien.
Kun se vihdoin löytyi 23.50, selvisi että olin pörrännyt laukkuineni
jo kolme kertaa rakennuksen ohi pimeässä ja tihkusateessa.
Menin nukkumaan.
Aamupäivällä lähdin liikkeelle majapaikastani,
joka varsinaisesti oli jonkun (ammatti?)koulun asuntola.
Kaukana keskustasta mutta yhden hengen huone oli halpa.
Suuntasin ytimeen, jotta saisin kartan hankittua ja sen avulla
vähän suunnitelmallisuutta reissuun.
Sitä ennen kuitenkin oli päivitettävä blogi, koska lähtöä edeltävänä päivänä maalasin
Susijengi-maalauksen ja koriksen MM-kisat oli juuri alkamaisillaan.
Tarina piti saada linjoille.
Suuntasin siis paikalliseen pikaruokalaan verkkoa etsimään ja kasasin jutun.
Nyt oli kirjoitettava nopeasti,
koska läppärin akku veti viimeisiään ja latauspiuhakin oli hävinnyt...
Sain tarinan linjoille ja muutama minuutti sen jälkeen akku simahtikin klo 16 aikoihin.
Sitten vaan kiireellä etsimään maalikauppaa.
Jos en liikettä löytäisi ajoissa, koko reissu menisi pieleen mikäli en saisi kannuja,
kyhäämäänhän tänne olin tullut enkä läppäriä hakkaamaan.
Juoksin kilpaa kellon kanssa, ja lopulta varmuuden vuoksi hyppäsin taksiin.
Onneksi osoite oli luurissa kuvattuna,
mutta koska viikonpäivät tsekiksi oli hepreaa, koetin kiirehtiä.
Mittarin ikkunasta koitin kuvata muutaman maalauksen,
tämä oli niistä tyylikkäin kokonaisuus.
Aika perusthrowi, siisti spotti silti ja värit sopii myös mainokseen.
Vihdoin perillä ja reissun päätarkoitus turvattu.
Täytyy antaa tyylipisteitä kannukaupalle,
betonista valettu myyntitiski on kirjaimellisesti aika kova sisustuselementti.
Aikamoiset karkkivalikoimat oli vitriineissä monenlaisiin tarpeisiin.
Erikoisin myyntituote oli tiiliseinä(!)
Kehitys kehittyy, ennenmuinoin muksut rakensi kaarnalaivoja ja koottavia.
Nyt kaupataan omaa tiiliseinää, jonka voit koristella maalitusseilla.
Upea oivallus valmistajalta.
Eväät oli nyt hankittu ja sitten etsimään piknikpaikkaa.
Kaupan myyjä kertoi lähellä olevan laillinen maalausalue,
kolmen korttelin päässä joen toisella puolen.
Matkalla tuli vastaan silmäkarkkia mukavasti.
Nämä oli toteutettu varmaan jonkun tapahtuman yhteydessä ja
lupa-alue löytyisi vielä edempänä.
Kulman takana oli myös näppärä duuni,
herkullisissa pastelliväreissä seinämuotojen mukaan edeten...
Kuin siisti? Simppeli idea, hauska toteutus.
Vähän edempänä oli myös tyylikäs produktio.
CAKES oli näprännyt linjat tuplasti.
Ensimmäinen kuva oli kadun tasalta...
...jälkimmäinen rappusilta.
Kirjaimista K:n ja S:n alareunat oli siis maalattu kahteen kertaan ja eri seiniin.
Aika vekkulia
Myös MODE 2 oli jättänyt jälkensä betoniin.
Jonnekinhan ne portaatkin johti seinän takana...
Mäen päällä löytyi muutama raiteiden pääty väriteltynä.
Joen toiselle puolelle päästyäni lepuutin hetken rantatöyräällä.
Myyjän kolme korttelia oli ainakin tuplaantunut,
johtuen poukkoilustani maalattujen seinien luokse kuvaamaan.
Sillalta joku oli kikkaillut telankin kanssa näköjään.
Mutta mitä tuolla vastarannalla paistoi?
Kromiblokkeja.
Siinä oli jo lettereillä kokoa.
Pientä mittakaavaa saa äffän yläsakaran yllä olevista kahdesta ihmisestä...
Ei hajua mitä FC tarkoitti, mutta tuskin ainakaan Football Clubia.
Vastarannalla oli myös muilla aikaa levätä,
sillan alusta oli otettu asumiskäyttöön.
Huomiota herättävän paljon kaupungissa näyttikin elävän kodittomia,
heitä löytyi monissa alikulkutunneleissa ja siltarummuissa, sekä tietysti kaduilla.
Kadulta löytyi myös yhä enemmän taidetta, nimenomaan nimimiehiltäkin.
BATES oli heittänyt throw upit sporakiskon viereen.
Tämän appelsiini-mansikka- mehujään tarjosi MOBAR
Joskus tunnistukseen riittää silmä
Sitten nippu tyylikkäitä duuneja joiden tekijöitä en ikävä kyllä tiedä.
Aika omaleimaista, mutta kauneushan on tunnetusti katsojan silmässä.
Pään yläpuolelta löytyi sellainen duuni, joka heitti miehen selälleen.
Kattoon telattu väripiissi taustoineen, joka oli niin iso,
etten saanut kunnolla kuvattuakaan.
Oli mentävä selälleen asfaltille, että siitä sai näinkin siedettävän foton.
Varmasti säilyy "vähän aikaa" krossaamattomana.
Katon harjalta maan alle.
Toisessa reunassa näkyi tunneli ja nehän kiinnostaa aina.
Muutamaa tuntia myöhemmin sporatunnelin suuaukolla touhusi
flamingo spraypullon kanssa. Liikennemerkin lintu näytti kustomoineen.
Sitten piti tietysti odotella että sain sen sporankin samaan kuvaan,
lopulta odotus palkittiin.
Samaan aikaan spotilla oli toinenkin ahertaja.
Aika tummalla väripaletilla, joten kovin hyvää hämäräkuvaa en saanut.
CREN oli helpommin luettavissa ja aika klassisen maukas meininki:
Pakko arvostaa paikkaa,
sillan alusta joka olisi todennäköisesti maalattu joka tapauksessa,
on annettu graffitikäyttöön ihan luvan kanssa.
Löytyy katto sateen varalle, on tolppaa ja uloketta sekä eri korkeudella olevia pintoja.
Tästä mallia Helsingin kaupunki ja koko Suomi.
Tottahan se alue piti ottaa sitten selkeämminkin haltuun.
Päivä oli pulkassa.
Purkit reppuun ja paluu perusleiriin.
Kun pääsin hostellille, yö oli kuitenkin vasta alussa ja kerranhan sitä reissussa ollaan.
En lähtenyt kaljalle, vaan radanvarteen.
Aika kromisen kelmeä tunnelma,
pikantisti punaisella maustettuna.
Ylikulkusillalta näkyi miehiä työssä, ahkerana yössä.
Sähkölinjaa fiksasivat ilmeisesti.
Vastaan tuli myös ajatuksia herättävä rakennus;
"Laboratory Imaging"... siis vapaasti suomennettuna
"Mielikuvituslaboratorio"?
Aamuyöllä se oli kuitenkin kiinni joten suuntasin itsekin varjoineni
omaan mielikuvitusmaailmaani kehnoon vuoteeseen.
...jatkuu myöhemmin osassa II.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti