Hullu professori ja kakkaavien hanhien arvoitus

Valkoposki- ja Kanadanhanhien levinnäisyys ja kakka on viime aikoina ollut esillä
pääkaupunkiseudun rantojen ja ruohokenttien lisäksi mediassa.
Viime viikolla uutisoitiin Hesarissa: Hanhien kakassa ripulivaara

Vielä suurempi uhka samasta aiheesta aukesi facebookissa
Häiriköt-Kulttuurihäirinnän Aakkoset sivustolla:

https://www.facebook.com/photo.php?fbid=513753722087177&set=a.327548234041061.1073741829.323446771117874&type=1&theater

Tämän jälkeen aihetta on spekuloitu Hesarin yleisönosastossa, ratkaisuksi ehdotetaan
mm. syömistä lähiruoka-verukkeella. Myös kansanedustaja Kaikkonen heräsi,
hän jätti eilen aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Samaan aikaan sain viestin ystävältäni, joka tiedotti että
Otaniemessä puretaan mystistä laboratoriota. Espoossa hanhien levinnäisyys on myös
huomattavasti lisääntynyt lähivuosien aikana, olisiko labralla jotain tekemistä
asian kanssa? Lähdin tutkimusmatkalle josta syväluotaava raporttini alla.
Hanhimysteerin kunniaksi raportin teksti toistaa lintujen väriä.

Otaniemen Salaiset Kansiot ja hullu professori

Teekkareistaan tunnetussa Otaniemessä tämä tutkimuslaitos oli jo osittain murusina.

Purkumiehillä oli tullut  työpäivä täyteen, joten menin kurkkimaan lähempää.

Toiselta puolen selvisi että irtaimisto oli lähdössä vaihtoon.

Kun pääsin sisäpuolelle, löytyi virallinen sisäänkäynti lukittuna.

Itse olin käyttänyt "maisemaikkunaa" maihinnousuuni.

Portaathan kiinnostaa aina, mitä ylempänä tulisi vastaan?

Ylätasanteelle oli asetettu pelote hämäämään kutsumattomia vieraita.  

Arkajalkaisempi olisi mennyt vipuun, mutta minä sukelsin syvemmälle.

Mitä sieltä löytyikään?
Muovisäkkejä joissa oli selkeästi tarkoitus hävittää jotain, mutta mitä?!

Kuten leffoista ja dekkareista on opittu, 

kaikkein suurin oveluus ja suunnitelmallisuus löytyy johtajan konttorista. 

Johtaja Paul X:n huoneessa mysteerisäkkien määrä oli suurin koko kompleksissa.

Sattumaako?

Oliko säkit täynnä tuhottuja laskelmia ja toteutuneita suunnitelmia ihmiskunnan kiusaksi?

Vähän matkan päässä löytyi ilmeisesti johtajan ykkösapurin, Professori Heikki X:n toimisto.

Koetin virallista lähestymismallia ja toimin ohjeistuksen mukaan.
En tullut (yllättäen) kutsutuksi sisään, siitä huolimatta menin peremmälle.

Olin selkeästi myöhässä. Täältäkin todistusaineisto oli jo hävitetty, 
kaapit oli näemmä tyhjennetty kiireellisesti koska ovet oli jäänyt auki.
Mutta miksi vain tämä säkki oli musta, muuthan oli valkoisia?

Seinustalta löytyi vinkki tapahtuneesta toiminnasta, 

jotain hyvinkin suunnitelmallista täällä oli operoitu.

Kaikkia jälkiä ei oltu huomattu hävittää, nurkasta löytyi unohtunut sivu salaisista kansioista.

Yläkerrokset oli nyt koluttu, kellari oli yhä tutkimatta.

Pohjakerroksessa tulikin vastaan murjottu sisäänkäynti, 

kuka sen oli avannut väkisin ja miksi?

Nyt alkoikin viimein jotain löytymään.

Suurikokoisia elektronisia laitteistoja pienen huoneen seinustoilla.

Niistä lähti putkistoja joka suuntaan ja mittareita kaikkialla.

Jatkoin seuraavaan huoneeseen, josta aukeni käynti laatoitettuun laboratorioon.

Edempää kuului pulputtavaa ääntä...

Hellalla ei kiehunut mitään, mutta tiskipöydällä näkyi useita erivärisiä kanistereita.

Labran laitteistoilla oli jotain juuri tehty, luukut oli jätetty auki ehkä tuuletuksen takia.

Lavuaari oli edelleen märkä, mihin tarkoitukseen vettä oli otettu?

SITTEN SE SELVISI!!!

Labran nurkassa oli VALTAVAN KOKOINEN

valkoposkihanhi sekä hullun näköinen professori.

 Hanhi seisoi ammeessa teekkarilakki päässään hörppien jotain vihreätä 

ektoplasmamaista kuplivaa nestettä, jota proffa sille juotti.

Toisella kädellään labramaakari oli veivaamassa auki katonrajassa sijaitsevaa ikkunaa, 

päästääkseen hanhen matkaan levittämään ripulia teekkarikylään. Minut nähdessään

proffa pelästyi sen verran että päästi veivistä irti ja alkoi hekottaa hysteerisesti...

Tuijottaessani hullua hekottajaa tarkemmin tajusin miksi mies näytti tutulta;

hän oli Alfred E. Neuman!

Tuttu nuoruudestani Suomen MADin sivuilta.

Vai pitäisikö sittenkin palata todellisuuteen?
Totta jutussa on vain se, että labrarakennus puretaan. Vastaavia mestoja
harvemmin löytää joten huumorin repimiseenhän paikka oli oikein näppärä.

Menin maalaamaan loppuillasta ja kuten aina, aikaiseenhan siinä taas meni.
Kuvittelin ettei raksamiehet tule ennen seitsemää, mutta 4.30 käytävältä
kuului askeleita. Tervehdin tulijaa ja kerroin mitä olin tekemässä, vaikka eiköhän
se tekeminen tullut selväksi selittämättäkin, kun spraymaalin käry vyöryy
pihalle ja ympärilläni oli parikymmentä kannua.
Mies suhtautui kuitenkin ymmärtävästi ja kehui duuniani.
"Jatka ihan rauhassa vaan" hän sanoi ja jäi seuraamaan väkerrystäni.
Sain homman puolessa tunnissa valmiiksi, mutta aamuyöllä hämärässä kellarissa
ei saanut kunnon kuvia vaikka yritin.

 Tänään palasin paikalle puolilta päivin fotaamaan.
Nyt selitin asiani toiselle raksamiehelle ja kysyin luvan kuvaamiseen.
Myös hän oli piissistä vain mielissään, oli itsekin kuulemma taideharrastaja,
joskin eri välineillä. Tarjosi suklaata työmaaliivinsä taskusta ja kertoi kuvanneensa
maalauksen heti sen nähtyään. Paikalle tuli kolmaskin duunari, joka oli kuulemma
jo jakanut fotoa facebook profiilinsa kautta. Raksamiehet tarjoutuivat jopa
ottamaan kamerallani yhteiskuvan Alfredin kanssa.

Mukavia oli sällit ja heitimme hyvät läpät taiteesta ja kotimaisen yhteiskunnan tilasta.

Kiva nähdä että vaikka virkamiehiltä ei lupia heru hylkytalojen uusiokäyttöön,

myös ymmärtäjiä riittää. En kuitenkaan halua kannustaa ketään purkutaloihin 

suhikimaan omin luvin, sillä kaikkiin purkumiehiin ja vartijoihin ei välttämättä 

selittely tehoa ja saatat saada yllättävän kohteen viikkorahoillesi. 

Purkutaloihin maalaus ei ole kuitenkaan ihan luvallista, ainakaan vielä.

Mutta loppuun tietty teemaan sopivaa puhemusiikkia :
Large Professor: The Mad Scientist