"Viime vuonna samaan aikaan"-sarjamme jatkuu. Vähän liikaakin tullut taas keskityttyä taiteilun puolelle, joten nyt vähän muskeleita peliin. Ja paino nimenomaan sanalla peliin.
Vuosi sitten junnukiekkojoukkue turnasi Lohjalla tähän aikaan ja tänä viikonloppuna matka kulkee Vuosaareen Jokeri-turnaukseen. Saa nähdä kuinka Vuokissa kulkee, mutta vuosi sitten meni aika mukavasti.
Mitä sitten tarvitaan kun lähdetään kiekkoturnaukseen? No ASENNETTA tietysti.
Mutta turnauksethan on tietenkin sitä kermaa kakun päälle. Suuresti työtä tehdään jäähallilla ympäri vuoden sekä tietysti omalla ajalla, silloin kun toiset lapset vaikka hakkaa pleikkaa tai kivittää ostarin ikkunoita.
No mutta kun sinne turnaukseen sitten mennään, niin se asenne pitää olla kohdallaan. Pientä painetta muille joukkueille voi heittää vaikka pienellä (?) viestillä. Lohjalla sellainen tehtiin isän ja pojan toimesta tallomalla vastasataneeseen lumeen Urheilukeskuksen futiskentälle se tärkein;
meidän jengi.
Sitten ei muutakun putket jalkaan ja hommiin.
Tästä se lähtee. Kopissa teippirulla rutisee ja urheiluräppi raikaa.
Tuomarilla on asiaa?
Urheilijalle tekee hyvää joskus myös olla yksin...
No lopulta kaikki meni sen verran mukavasti kuitenkin että mitsku tipahti ja täytyy muistaa että
"hopee ei oo häpee."Edellytykset toisenväriseenkin mitaliin oli, mutta mustavalkoiseen sotisopaan pukeutunut herrasmies toimitti virkaansa sen verran ikimuistettavasti, että parikin maalia hylättiin.
Mutta tänään on taas uusi päivä. Loppuun teemaan sopivaa musiikkia, muttei todellakaan mitään eppunormaalinurheiluhullua.
Kunnia videon herrasmiehille, sekä sankareille ulkojäillä. Sieltä se kaikki lähtee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti