Niinpä värkkäsin pari eri versiota aiheesta Lumi-graffiti. Ensimmäinen versio on (kuten monesti nämä askarteluni ovat) tuttu ala-asteelta. Mutta ainahan se toimii; lunta seinään ja siinä se. Ongelmana tossa on, että kovin monimutkaista viritystä ei oikein kerkeä rakentamaan, kun märkä lumi on sen verran raskasta ettei se kauaa seinässä pysy.
Graffitiskenessä on muutamia klassikkoteemoja. Eräs niistä on "tiilitausta". Kirjaimellisesti tällä kertaa.
 |
| Poika varjoisalla kujalla? Pikemminkin setä Suvilahden seinustalla. |
Toinen klassikkoteema graffaympyröissä on luonnollisesti "kaupunkitausta", eli kirjainten ja kaikenlaisten hahmojen takana siintävä, yleisimmin mustalla maalattu kaupunki-silhuetti. Tämän halusin nyt toteuttaa myös kirjaimellisesti, joten ei muutakun Kalasataman puolelle meren ääreen, lumilapio viuhumaan ja hanskat märiksi. Lumikirjaimia rakennellessa varsinkin E-kirjainten yläsakarat romahti sen verran useasti, että muutaman kerran oli lähellä ettei oma sisäinen HULKkini tullut ja pomppinut aikaansaadut viritelmät murusiksi. Sain kuitenkin purtua hammasta sen verran, että lopulta ne hemmetin kirjaimet pysyi kasassa siedettävästi. Mietin kyllä rakennusvaiheessa, kuinka järjetöntä puuhaa: 38- vuotias perheenisä väsää lumisohjosta kirjaimia tapaninpäivä-iltana, kun muut perheenjäsenet syövät suklaata ja katsovat leffoja lämpimässä, jouluisessa rivitalokodissa.
Tällaista lopputulosta en lähtenyt hakemaan, mutta ehkä vielä joskus se korvienvälinen visio toteutuu kunhan tarpeeksi treenaa.
Pitihän se poseerauskuvakin ottaa itselaukaisijalla, jotta jotain kokomääritystä kirjainten suhteen voi muodostella.
Tälläista tänään, palataan paremmalla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti